Vaihdoimme asuinpaikkaamme Helsingistä Turkuun viime kesänä. Nyt olemme muuttolintuina Nizzassa. Meillä on täällä tilapäiskoti kolmen kuukauden ajan. Vaimoni terveyden vuoksi näin on hyvä. Minä tosin palaan välillä Turkuun syöpäkontrolleihin.
Olimme täällä viikon ajan myös kolme vuotta sitten, jolloin oli kulunut vuosi ensimmäisestä saamastani syöpädiagnoosista. Toisesta diagnoosistani on nyt vierähtänyt runsas pari vuotta. Ihmeellistä kyllä, voin tälläkin kertaa varsin hyvin.
Olemme lomailleet useita kertoja Ranskassa vuosien saatossa, myös lasten kanssa silloin, kun he olivat pieniä. Tässä maassa on paljon nähtävää historiasta ja kulttuurista kiinnostuneille.
Täällä puhutaan valitettavasti kieltä, josta on vaikea saada selvää. Olemme yrittäneet aika ajoin oppia sitä, mutta olemme edelleen alottelijoita. Patongin osaan ostaa ranskaksi. Tämän kielen äänteet olisi varmaan pitänyt oppia tuottamaan ja kuulemaan jo taaperona. Kiva sitä on silti taas harjoitella. Kaikki asiakaspalvelijat eivät täällä puhu englantia ja osa muistakin vain auttavasti. Onneksi rutiiniostoksista selviää aika vähillä sanoilla.
Nizzalla on linnavuori, satama, aurinkoranta, vanhakaupunki ja historia. Vanhan ympärille on kasvanut suurkaupunki, merkittävä osa siitä on syntynyt 1800-luvulla. Kaupungin keskusta on meren tuntumassa. Uimarantaa on kilometrikaupalla. Kaupunkia ympäröivät vuoret. Ilmasto on miellyttävä, tosin kesäisin varmaan liian kuuma pohjoiselle iholle. Näin talvellakin tulee toimeen ilman pipoa ja sormikkaita. Kevyttoppatakki on katujen klassikko.
Rikkaat britit, venäläiset ja muutkin keksivät paikan lomakohteekseen 1800-luvulla. Tästä on syntynyt paikan elitistinen maine, mutta täällä asuu aivan tavallista kansaakin. Vastakohtaisuutta ilmentää se, että täällä on myös kodittomia ihmisiä.
Käytössämme on mukava kaksio kaupungin keskustassa. Täälläkin on arkirutiinit hoidettava kuten kotonakin. Elämä on ruoanlaittoa, kaupassa käymistä, siivoamista, mutta näiden lisäksi kirjoittamista, kävelyä kaupungilla, nähtävyyksiin tutustumista ja muuta havainnoimista sekä lukemista ja ihmisten tapaamista. Ehkä vielä maalaankin. Olemme tapailleet täällä suomalaisia, mutta sen lisäksi normandialainen ystävämme Andrée oli vieraanamme muutaman päivän.
Saamme nauttia tällä hetkellä myötämäestä. Vaimollani on täällä vähemmän kolotuksia, ja minä saan levätä raskaista hoidoista. Olen iloinen siitä, että vaimoni voi täällä selvästi paremmin. Elämämme on aikaisempaa symbioottisempaa, kun olemme paljon kaksistaan. Meidän pitää muovata elämäämme siten, että olemme sinut meidän kummankin alentuneen terveydentilan kanssa. Vaimo tarvitsee käsikynkkääni kulkiessaan. Kunpa löytyisi sellainen tukitekniikka, että kylkeni eivät kipeydy.
On hyväksyttävä elämän rajoitukset ja rakennettava tulevaisuutta olemassa olevan positiivisen varaan. Meillä on nyt hyvät olosuhteet harjoitella.
Meillä on täällä sama haaste kuin Turussa. Juutumme helposti läppäriemme pariin. Pitää muistaa, että ovesta pääsee myös ulos.
Blogit
Lukijan kuva
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys