Vietämme tämänvuotista talvikauttamme Antibesissa Etelä-Ranskassa. Olen ollut tyytyväinen, kun vaimoni on voinut paremmin ja olemme voineet käydä kävelyillä kaupungilla.
Antibes on noin Joensuun kokoinen kaupunki Nizzan ja Cannesin välissä. Se on tavallaan kaksoiskaupunki, koska sen kylkeen on kasvanut rantakaupunki Juan-les-Pins, joka mainitaan usein yhdistyneenä Antibesin nimeen.
Antibesin historia ulottuu satoja vuosia Kristuksen syntymää edeltävään aikaan. Se perustettiin Nizzan vastakaupungiksi ja nimeksi tuli sen mukaisesti Antipolis. Merkittävä teknologiakeskittymä Sophia Antipolis on saanut nimensä kaupungin entisestä Antipolis-nimestä.
Kaupungin merenpuoleinen osa henkii historiaa. Vanhat suojarakenteet on selvästi tarkoitettu kaupungin turvaksi. Vanha kaupunki kapeine kujineen on rannan tuntumassa. Kaupungin tunnistaa kauaksi näkyvistä kahdesta tornista.
Antibesissa on pikkukaupunkimainen tunnelma. Asumme lähellä pääaukiota, joka on nimeltään Place Général de Gaulle. Ranskalaiset nimeävät mielellään katuja ja muita ulkotiloja poliitikkojen ja sotapäälliköiden mukaan. Meren rantaan on runsas puoli kilometriä. Täkäläisellä kotikadullamme on roomalaiskatolinen pyhäkkö Église du Sacré Coeur ja lähellämme on myös erittäin hyvä kirjasto, Médiathèque Albert Camus.
Kaupungilla näkee hyvin paljon vanhoja ihmisiä. Leudon ilmastonsa vuoksi paikka on eläkeläisten suosiossa. Monilla ranskalaisilla ja ulkomaalaisilla on Antibesissa kesäasunto, jota voi käyttää myös talvisin. Osa tulijoista vuokraa asunnon, kuten me.
Antibesissa on hyvä satama. Siksi täällä on runsaasti kalliita jahteja talvehtimassa. Veneistä päätellen osan muukalaisista täytyy olla varakasta väkeä. Toisaalta kaduilla näkee myös ihmisiä, joilla on koko omaisuus mukanaan.
Jännitteitä kuvastaa myös tapahtuma, jonka näin kerran ollessani lenkillä. Antibesin keskeisellä kävelykadulla on Ranskan nykyisen presidentin edustamaa liikettä edustava toimisto, jossa oli ilmeisesti eräs paikallisvaaliehdokas tapaamassa kannattajiaan. Sen edustalle oli kokoontunut presidenttiä vastustavan keltaliiviliikkeen edustajia äänekkäästi protestoimaan. Paikalla oli useita poliiseja varmistamassa järjestystä.
Vanhassa kaupungissa on Grimaldien aikoinaan omistama palatsi, jossa Pablo Picassolla on ollut työtila. Tästä syystä rakennuksessa on nykyään Picasso-museo. Muista Antibesin nähtävyyksistä mainittakoon sataman lähellä oleva linnoitus Fort Carre, jossa Napoleon pysähtyi ollessaan palaamassa ottamaan vallan uudestaan käsiinsä, tosin sillä kertaa vain lyhyeksi aikaa. Kaupungissa on myös koulu-, postikortti- ja arkeologinen museo.
Antibesin ja Juan-les-Pinsin välistä kurkottaa etelään Antibesin niemi, jolla olevalta kukkulalta avautuu panoraama yli kaupungin. Kukkulan tunnusmerkkeinä ovat Garoupe-majakka ja sen viereinen kappeli. Niemen eteläpäähän meri on muovannut kallioihin merkillisiä muodostelmia.
Antibesin keskustassa on ainakin kolme pientä käsityöliikettä. Tämä kertoo hauskasti asukkaiden harrastuksista. Vaimonikin on ostanut niistä ompelutarvikkeita. Antibesissa järjestetään kiinnostavia, historiaa ja taidetta yhdistäviä tapahtumia. Halukkaat voivat ilmoittautua toteuttamaan luovuuttaan esimerkiksi arkeologisessa museossa Homeroksen tarinoiden innoittamina tai tuottamaan maataidetta Fort Carren linnoituksen alueelle.
Me vietämme Antibesissa rauhallista eläkeläisten elämää. Vaimoni kirjoittaa, minä käyn usein lenkillä ja opiskelen ranskan kieltä. Pidän nyt taukoa maalaamisesta ja piirtämisestä, koska oikea käteni on kipeytynyt liiallisesta läppärin käyttämisestä.
Meillä on ajottain asuntoamme jakamassa ystäviä Suomesta. Suomalaisia tapaamme myös Nordic Temptations -kahvilassa, jossa on tarjolla keittolounas keskiviikkoisin. Kahvilassa käy myös ranskalaisia ja norjalaisia. Kahvilan kokoontumiset kuvastanevat Antibesin muukalaiselämää laajemminkin. Kunkin kansallisuuden edustajat viihtyvät keskenään. Suomalaiset kokoontuvat kaksi kertaa viikossa pelaamaan petankkia sataman läheisessä puistossa.
Meidänkin rivieralainen seurapiirimme koostuu suurimmaksi osaksi suomalaisista. Voin soveltaa toistaiseksi niukkaa ranskan kielen taitoani vain arkisissa asioinneissa. Ei se muuhun riittäisikään. Tunnen kuitenkin hieman edistyneeni.
Sää on ollut vaihteleva. Välillä harmaata, toisinaan aurinkoista, leppeää kuitenkin Suomen talveen verrattuna. Tänä vuonna lämpötila on noussut tilapäisesti jopa niukasti 20 asteen paremmalle puolelle.
Blogit
Lukijan kuva
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys