JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Syk­sy­kö on, vai ke­vät?

26.9.2020 6.15

Juttua muokattu:

25.9. 15:36
2020092515365620200926061500

Jos he­räi­sin sy­väs­tä unes­ta tai ta­jut­to­muu­des­ta, joka oli­si ir­rot­ta­nut mi­nut ajan­ku­lus­ta ja kä­ve­li­sin joen ran­taan, tie­täi­sin­kö on­ko ke­vät vai syk­sy?

On sa­teis­ta ja ko­le­aa, tai­vas on har­maan pil­ven ta­ka­na. Ran­nan pal­jaat koi­vut ojen­te­le­vat mus­tia ok­si­aan. Ve­si­pi­sa­rat ti­pah­te­le­vat niis­tä kas­voil­le. Mis­tä koi­vu tie­tää, on­ko ai­ka syn­nyt­tää sil­mut vai kul­jet­taa vii­mei­nen­kin elä­män­nes­te juu­riin?

Iso­kos­ke­lo­pa­ris­kun­ta lii­kah­taa sil­lan al­ta kul­ki­jan häi­rit­se­mä­nä ui­maan. Urok­sen mus­ta­val­kea hah­mo saat­te­lee suk­laan­rus­ke­a­päis­tä naa­ras­ta, tark­kai­lee häi­rit­si­jöi­tä val­mii­na puo­lus­ta­maan puo­li­so­aan. Naa­raan pää kään­tyi­lee her­mos­tu­nee­na, tuk­ka­töyh­tö hei­lah­taa, te­rä­vä­päi­nen pit­kä nok­ka rik­koo saa­ren sil­hu­et­tia. Pa­ris­kun­ta li­puu le­vo­ton­ta reit­ti­ään koh­ti joen kes­kus­taa toi­sis­taan har­hau­tu­en. Sen ta­jut­tu­aan pa­laa­vat yh­teen.

Jos oli­sin ve­si­lin­tu, oli­sin mie­lel­lä­ni iso­kos­ke­lo­naa­ras. Sen höy­hen­pu­vun vä­rit ovat läm­pi­mät ja hap­sot­ta­va töyh­tö vil­li. Asus­te­li­sin kir­kas­ve­ti­sel­lä, ka­rul­la jo­el­la tai jär­vel­lä. Eläi­sin ve­den liik­kees­sä, su­kel­tai­sin mus­taan su­laan et­sien pik­ku­ka­lo­ja ra­vin­nok­si. Il­tai­sin jär­vi­ruo­ko huo­jui­si aal­to­jen kei­nus­sa ja tuu­dit­tai­si vä­sy­neen lem­pe­ään uneen. Aa­mul­la he­räi­sin leh­to­ker­tun hil­pe­ään lau­luun. Sou­tai­sin se­lil­lä, ui­sin pou­ka­miin, hais­te­li­sin tuul­ta.

Ran­ta­hie­ti­kot lois­ta­vat kel­tai­sen­rus­kei­na. Mis­tä ne tie­tä­vät, kos­ket­ta­vat­ko pian kuu­mi­na ke­sä­päi­vi­nä juok­se­vien las­ten jal­ko­jen ke­ve­ät pai­nal­luk­set nii­den pin­taa? Vai on­ko ai­ka muis­tel­la juu­ri men­nyt­tä ke­sää, et­siä vii­le­ne­väs­tä hie­kas­ta vii­meis­tä ja­lan­pai­nu­maa, jota aal­lot ei­vät ole huuh­to­neet pois?

Syk­syn vah­va kos­ke­tus on läs­nä ve­des­sä aje­leh­ti­vas­sa puun­kap­pa­lees­sa ja tuu­len ran­ta­ve­teen len­nät­tä­mäs­sä ok­san­ka­rah­kas­sa. Jo­kea rai­doit­ta­vat mus­tat tyy­net lai­kut, tuu­len­vi­re sär­kee pin­taan le­vot­to­mia, kyl­miä vä­rei­tä. Ku­lot­tu­nut ruo­ho reu­nus­taa ran­to­ja, mus­tat ki­vet rik­ko­vat vai­to­nai­si­na ve­den pei­lin. Har­maa­lok­ki on jäh­met­ty­nyt ki­vel­le kuin odot­ta­en, kuun­nel­len.

Haa­van­leh­tien nah­kea mat­to peit­tää pol­kua. Tätä pol­kua pit­kin juok­sin ke­säi­sin lap­se­na lu­ke­mat­to­mia ker­to­ja ke­pein ja­loin ve­den vii­le­än kos­ke­tuk­sen odo­tus ihol­la­ni. Sil­loin tie­sin, et­tä on kesä.

Mis­tä tie­dän nyt, on­ko syk­sy vai ke­vät, kun met­sä on hil­jaa, tuu­li­kin? Kuus­ten sy­vän­vih­reä muu­ri vai­men­taa kau­pun­gin le­vot­to­mat hä­ly­ää­net. Kät­key­dyn met­sän tyyn­nyt­tä­vään hil­jai­suu­teen. Ka­ner­van li­lan­mus­tat var­ret rik­ko­vat puo­lu­kan­var­pu­jen vih­re­än ma­ton. Met­säs­sä tirs­kah­taa pu­na­rin­nan ään­näh­dys, kuin se kut­sui­si ys­tä­vää, joka on len­tä­nyt jo pois.

Mis­tä tie­dän, on­ko hy­väs­tien ai­ka? Vai on­ko ai­ka rä­jäh­tää hen­git­tä­mään ke­vään hur­mi­o­ta? Tun­tee­ko sy­dän jää­hy­väis­ten tum­muu­den vai ta­ju­aa­ko se, et­tä tämä het­ki on uu­den al­ku?

AulikkiPiirainen
Elämääni raamittavat tärkeät ihmiset: äiti, sisko ja veljen perhe sekä muutama hyvä ystävä. Isältäni olen perinyt uteliaisuuden ja rakkauden luontoon. Äitini puolelta olen sumunharmaa runotyttö. Vapaa-aikana valmistelen yläkoulun opinto-ohjaajan työtäni ja ulkoilen, opiskelen, ihmettelen. Olen astumassa elämässäni uuteen vaiheeseen, kun pitäisi malttaa jättää mielenkiintoinen työelämä nuoremmille. Voit antaa palautetta kirjoituksistani osoitteeseenaulikki.piirainen(at)gmail.com
AulikkiPiirainen

En­si­hoi­toa

28.10.2020 6.00
AulikkiPiirainen

Seu­ra­pen­kis­sä jäl­leen

30.8.2020 6.00
AulikkiPiirainen

Ar­ki­sis­sa aja­tuk­sis­sa ko­ti­su­vi­seu­rois­sa

18.7.2020 6.35
AulikkiPiirainen

Tou­ko­kui­nen läk­si­äis­pu­he kol­le­goil­le­ni

26.6.2020 6.00
AulikkiPiirainen

Pär­jäi­sim­me­kö vä­hem­mäl­lä?

26.5.2020 6.20
AulikkiPiirainen

Pää­si­äi­sa­jan va­loa

2.5.2020 6.55
AulikkiPiirainen

Etä­o­pon työ­päi­vä

1.4.2020 6.00
AulikkiPiirainen

Avan­toon

25.2.2020 6.30
AulikkiPiirainen

Kun huo­li muut­tui kii­tol­li­suu­dek­si

26.1.2020 6.30
AulikkiPiirainen

Ek­syk­sis­sä

21.12.2019 6.13
AulikkiPiirainen

Vain as­kel toi­seen elä­mään

26.11.2019 6.49
AulikkiPiirainen

Hy­väs­tit ke­säl­le

22.10.2019 6.38
AulikkiPiirainen

Syk­syis­tä luon­toa ja kos­ket­ta­via het­kiä Ruot­sin-mat­kal­la

28.9.2019 6.32
AulikkiPiirainen

Mi­ten sen lau­lu­tuo­ki­on kans­sa kävi?

26.8.2019 6.18
AulikkiPiirainen

Mikä yö!

27.7.2019 6.34
AulikkiPiirainen

Pel­lon lai­dal­la mi­nä­kin

25.6.2019 6.53
AulikkiPiirainen

Ke­sä­hel­sin­ki­läi­nen vuo­si­mal­lia 1979

30.5.2019 6.45
AulikkiPiirainen

Nuo­ren opet­ta­jat­ta­ren pin­huu­si

25.4.2019 6.15
AulikkiPiirainen

Pää­si­äi­nen sä­ve­lin – uut­ta CD:tä kuun­te­le­mas­sa

22.3.2019 6.29
AulikkiPiirainen

Jää­dä­kö vai ei­kö jää­dä?

8.3.2019 6.25
AulikkiPiirainen

Syr­jäs­tä­kat­so­ja

2.2.2019 6.52
AulikkiPiirainen

Mitä meis­tä jää?

1.1.2019 6.43
AulikkiPiirainen

Kuu­si

5.12.2018 6.16
AulikkiPiirainen

Hil­lit­ty­jä sä­vy­jä

3.11.2018 7.00
AulikkiPiirainen

Kyt­kin luis­taa

28.9.2018 6.56
AulikkiPiirainen

Syk­sys­sä soi elä­män hau­raus

24.8.2018 6.22
AulikkiPiirainen

Vir­taa­va vesi kut­suu mu­kaan­sa

6.8.2018 6.45
AulikkiPiirainen

Yh­teis­tä lau­lua lau­la­mas­sa

10.7.2018 6.45
AulikkiPiirainen

Pel­ko­ja

10.6.2018 6.30
AulikkiPiirainen

Ke­väis­tä le­vot­to­muut­ta

5.5.2018 6.23
AulikkiPiirainen

Jou­lu on hil­jais­ta hä­mä­rää, pää­si­äi­nen ke­vyt­tä va­loa

31.3.2018 6.58
AulikkiPiirainen

Kii­tol­li­suus vah­vis­taa hy­vää

3.3.2018 6.57
AulikkiPiirainen

Am­ma­tin­va­lin­ta, sat­tu­maa­ko?

4.2.2018 6.38
AulikkiPiirainen

Ru­kous on lah­ja

27.12.2017 6.14
30.10.2020

Her­ra, si­nua ylis­tä­kööt kaik­ki luo­tu­si, us­kol­li­set pal­ve­li­ja­si kiit­tä­kööt si­nua! Ju­lis­ta­koot he val­ta­kun­ta­si kun­ni­aa, ker­to­koot mah­ta­vis­ta te­ois­ta­si. Ps. 145:10–11

Viikon kysymys