JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Ajan rah­tu

1.10.2016 6.31

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420161001063100

Sii­tä on ai­kaa. Poi­ka, sil­loin kol­me­vuo­ti­as, kat­soi pit­kään keit­ti­ön kel­loa ja tuu­mi: "Ju­ma­la se noi­ta vii­sa­rei­ta­ki lii­kut­te­lee." "Ei, kun kel­los­sa on pa­ris­tot, jois­sa on ener­gi­aa. Se ener­gia saa vii­sa­rit liik­ku­maan", oli ker­ke­ä­väi­nen vas­tauk­se­ni, jota ka­duin sa­man tien. Pi­ti­kö yrit­tää ol­la niin jär­ke­vä. Lap­si­han oli liki to­tuut­ta.

Poi­ka jat­koi kel­lon kat­so­mis­ta ja poh­din­taan­sa: "Niin ja sen ener­gi­an sin­ne pa­ris­toi­hin on lait­ta­nut Ju­ma­la." Lap­sen us­ko, vank­ku­ma­ton.

Vii­sa­rit liik­ku­vat. Ai­ka ku­luu, juok­see, rien­tää, ma­te­lee. Ajat vaih­tu­vat. Lap­set kil­pai­le­vat, kuka saa kään­tää ka­len­te­rin si­vun kuu­kau­den vaih­tu­es­sa uu­dek­si. Mi­ten muis­ta­vat­kin, kuka sai vii­mek­si kään­tää! Koh­ti uu­sia päi­viä on lap­sen mie­li. It­ses­tä tun­tuu vä­lil­lä, et­tä kun­pa voi­si pa­la­ta jo­hon­kin het­keen uu­des­taan. Pi­tää pie­niä lä­hel­lään kau­em­min. Teh­dä eh­kä jo­tain toi­sin.

Jos­kus kyl­lä olen huo­kais­sut, et­tä kas­vai­si­vat­pa lap­set no­pe­am­min ohi uh­mik­set, mur­ro­si­ät ja än­ky­rät. Sil­loin olen aja­tel­lut, et­tä tätä häs­säk­kää on ihan riit­tä­miin, ei­vät­kö vii­sa­rit osoi­ta kos­kaan le­po­ai­kaa.

On myös het­kiä, jol­loin tun­tuu, et­tä ai­ka py­säh­tyy. Kun kuu­lee jo­tain odot­ta­ma­ton­ta. Tai vaik­ka kun is­tuu rau­has­sa ran­nal­la, ja saa kat­soa tyyn­tä jär­vi­mai­se­maa tai au­rin­gon va­loa vaa­ran rin­teel­lä.

"Et ih­mi­nen huo­mis­ta tun­ne. Joka het­ki häi­pyy pois..." Tel­ler­vo Tii­ri­kai­sen runo on ol­lut mie­les­sä­ni. Em­me tie­dä huo­mi­ses­ta. Min­kä ai­ka on sil­loin? Kuka on kans­sam­me, tai olen­ko mie vie­lä tääl­lä? Tä­nään meil­tä ky­sy­tään vain yh­tä.

Ai­ka ai­kaan­sa ku­ta­kin, sa­no­taan. On ai­ka ilon ja ai­ka su­run. On ai­ka työl­le ja ai­ka le­vol­le. Syn­tyä, kuol­la. Raa­mat­tuun on kir­joi­tet­tu tur­val­li­ses­ti, mi­ten kai­kel­la on mää­rä­ai­kan­sa, joka het­kel­lä tai­vaan al­la. Ju­ma­lan ai­ka. Oma mie­li ha­lu­aa vä­lil­lä tie­tää pa­rem­min, eh­kä etu­kä­teen­kin, mitä on ja mik­si. Sil­ti ei ym­mär­rä kai­ken tar­koi­tus­ta. Eh­kä vä­läh­dyk­sit­täin sen, et­tä tai­vas­ta var­ten mi­nu­a­kin kas­va­te­taan.

Huo­maan, et­tä olen kir­jot­ta­nut mel­ko usein su­rus­ta. Toi­vot­ta­vas­ti myös valo on vä­lit­ty­nyt teks­teis­tä­ni. Vuo­sia sit­ten sain kir­joit­ta­val­ta ys­tä­väl­tä­ni neu­von: "Kir­joi­ta, mitä sy­dän käs­kee." Niin olen yrit­tä­nyt. Mo­nes­ti ai­he on sel­lai­nen, jota it­se opet­te­len ym­mär­tä­mään.

Nyt on ai­ka kiit­tää si­nua, lu­ki­ja. Kii­tos täs­tä yh­tei­ses­tä blo­gi­mat­kas­ta! Kii­tos si­nul­le, joka olet jak­sa­nut kir­joit­taa tai sa­noa pa­lau­tet­ta, roh­kais­sut mi­nua. On hai­kea mie­li, mut­ta myös tun­tuu, et­tä on mi­nun ai­ka­ni jät­tää blo­gis­tin teh­tä­vä ja an­taa ti­laa uu­del­le. Myös uu­sil­le kir­joit­ta­jil­le.

Mei­dän per­hees­sä on pian syn­ty­män ai­ka. Kun tämä blo­gi­teks­ti il­mes­tyy, sy­lis­sä­ni saat­taa jo ol­la pie­ni vau­va. Tä­män ajat­te­le­mi­nen saa mie­len sy­väs­ti hil­jai­sek­si, ih­met­te­le­mään. Syn­ty­män ai­ka. Se si­säl­tää niin pal­jon. Se saa ison­kin pie­nek­si, pai­nau­tu­maan lä­hem­mäs ih­meen an­ta­jaa. Ja per­hees­sä lä­hel­le toi­si­am­me.

Eräs lap­sem­me sa­no­mi­nen on jää­nyt ai­van sy­dä­men vie­reen. Poi­ka sa­noi sen sil­loin, kun kuu­li, et­tä hä­nel­le on syn­ty­nyt pik­ku­sis­ko: "Vau­va pi­täi­si kää­riä lem­pe­ään peit­toon." Mi­ten tot­ta. Tätä ai­kaa miet­ties­sä, kuin myös men­nei­tä, sen ym­mär­tää – kaik­ki maa­il­man lap­set pi­täi­si kää­riä lem­pe­ään peit­toon, ym­pä­röi­dä rak­kau­del­la. Et­tei­vät vii­ma ja kyl­mä sa­tut­tai­si. Sa­tut­ta­vat­han ne, sem­mois­ta­kin on elä­mä. Sik­si tar­vim­me lem­pe­ää peit­toa. Sinä ja mi­nä­kin.

AnnaVirtanen
Kemijokivarsi, pieni vireä kylä, kotikoivikko ja punainen tupa. Täällä elän. Lähellä lapsiani ja puolisoani, lähellä ystäviä, keskellä elämän syvimpiä ääniä. Viisi lasta herätän aamuisin koulutaipaleelle ja kaksi pienempää on kanssani kotosalla. Puuhella lämpenee, puuro hautuu. Päivät täyttyvät lasten äänistä ja kotiäidin arkiaskelista. Kirjoitan lasten oivalluksista, ihmiselosta ja kohtaamisista. Voit lähettää minulle palautetta osoitteeseen virtanen_anna@suomi24.fi.
AnnaVirtanen

Lap­sen sil­min

28.8.2016 6.54
AnnaVirtanen

Eräs hää­päi­vä

4.7.2016 6.18
AnnaVirtanen

Hu­ma­la ja lap­si

4.6.2016 6.52
AnnaVirtanen

Sem­mos­ta

30.4.2016 7.18
AnnaVirtanen

Lap­sen suru

30.3.2016 7.00
AnnaVirtanen

Se oli sil­loin – tal­vi­sia ta­pauk­sia

27.2.2016 6.30
AnnaVirtanen

Yk­si as­kel ker­ral­laan

1.1.2016 6.26
AnnaVirtanen

Vä­hän siis­tiä, kun kaik­ki ei toi­mi

30.11.2015 6.38
AnnaVirtanen

Jo­kai­nen koh­taa­mi­nen jät­tää jäl­jen

1.11.2015 6.53
AnnaVirtanen

Val­koi­nen rä­mä­pää

4.10.2015 7.33
AnnaVirtanen

Vä­läh­dyk­siä peh­mo­le­luis­ta

27.8.2015 7.11
AnnaVirtanen

Jak­sat­han luot­taa

26.7.2015 6.29
AnnaVirtanen

Lin­tu ja säi­käh­dys

26.6.2015 6.42
AnnaVirtanen

Ke­vät he­rät­tää tal­viu­nes­ta

21.5.2015 6.25
AnnaVirtanen

”Mum­mol­la on uus pap­pa”

23.4.2015 6.03
AnnaVirtanen

Pik­ku­san­ka­rei­ta Suo­men­maan

28.3.2015 6.18
AnnaVirtanen

​"Juu­aan vet­tä ja pol­te­taan tu­li­tik­ku­ja"

22.2.2015 6.56
AnnaVirtanen

Pak­kas­päi­vän pa­ki­naa – hörp­py­jä ja lä­mä­rei­tä

23.1.2015 6.59
AnnaVirtanen

​"Näh­hään tai­vaas­sa!"

26.12.2014 6.14
AnnaVirtanen

​Sa­no­sin­ko häl­le jo­tain?

2.12.2014 6.42
AnnaVirtanen

Odo­tet­tu kir­je

23.10.2014 6.34
AnnaVirtanen

​Kes­kus­te­lu­jen kes­kel­lä

28.9.2014 6.51
AnnaVirtanen

​Kor­pi­tai­pa­leen pääs­sä oli koti

29.8.2014 6.18
AnnaVirtanen

Me­ri­tuul­ta ja au­rin­koa

25.7.2014 0.00
AnnaVirtanen

Yön het­ki­nä suru vaa­le­ni

22.6.2014 6.45
AnnaVirtanen

Avaan si­nul­le ik­ku­nan

23.5.2014 8.58
AnnaVirtanen

Ti­lan­tei­ta ja kor­jaa­mi­sia

25.4.2014 10.36
AnnaVirtanen

Pol­ku on avoin

22.3.2014 11.23