JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Valkoinen rämäpää

4.10.2015 7.33

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420151004073300

Meil­lä oli ke­sä­lai­nas­sa kak­si lam­mas­ta, nel­jä ka­naa ja kuk­ko. Ka­nois­ta erot­ti heti rä­mä­pään. Sen, joka en­sim­mäi­se­nä päi­vä­nä len­si puu­pi­non kaut­ta au­to­tal­lin ka­tol­le ja siel­tä pi­ha­män­tyyn. Sen, joka ryn­tä­si tut­ki­maan rut­to­juu­ri­vii­dak­koa ja kek­si sot­kea her­ne­maan niin, et­tä pö­li­nä kävi. Val­koi­nen kana löy­si isoim­man ma­don ja juok­si toi­sia kar­kuun min­kä koi­vis­taan pää­si. Ma­ho­ton sitä kot­ko­tus­ta!

Se val­koi­nen kana oli meil­tä ker­ran hu­kas­sa. Et­sim­me sitä ym­pä­ri pi­haa, mie ha­ra­voin lä­hi­pel­lon kor­ke­aa hei­nik­koa ja pa­ju­koi­ta­kin. Kot­kot­ta­ja oli ker­ras­saan ka­don­nut. Pi­dim­me et­sin­nöis­sä ruo­ka­tau­on ja mie­tim­me, et­tä koh­ta pi­tää soit­taa Kai­ran vä­el­le, et­tä yk­si lai­na­lin­tu on kai kul­ke­nut sur­man suu­hun.

Tyt­tö­nen kul­ki lam­mas­haan poik­ki ja huo­ma­si, et­tä lam­pai­den ruo­ka­va­ti oli nu­rin päin. Kun hän kään­si as­ti­an, sen al­ta py­räh­ti ka­don­nut kana ja vi­pot­ti kii­rees­ti häk­kiin. Vati oli var­maan ki­pan­nut ja teh­nyt lou­kon ka­nal­le, kun se oli as­tu­nut va­din reu­nal­le.

Nau­roim­me sat­tu­muk­sel­le, ja sik­si­kin, kun tun­tui niin mu­ka­val­le, kun ka­na­par­ka löy­tyi.

Mus­ta kana ke­rä­si pe­säl­li­sen mu­nia ja al­koi hau­toa. Val­ko­ka­na lyöt­täy­tyi seu­rak­si. Aluk­si mei­tä hu­vit­ti, kun se nö­köt­ti kyl­ki kiin­ni mus­tas­sa ka­nas­sa. Mut­ta sit­ten al­koi jo huo­let­taa. Kana ei liik­ku­nut mi­hin­kään ja sen ruo­ka­ha­lu vä­he­ni. Kun ti­pu­ja al­koi kuo­riu­tua, se nok­ki nii­tä ja oli ti­pu­ja koh­taan päi­vä päi­väl­tä ag­g­res­sii­vi­sem­pi.

Val­koi­nen kana hau­toi tyh­jää. Mei­dän oli pak­ko eris­tää se ti­puis­ta. Se ei ka­nan mie­li­a­laa ko­hen­ta­nut. Se vah­ti ti­pu­lan luuk­kua kur­jan us­kol­li­ses­ti.

Kuun­te­lin vii­si­vuo­ti­aan po­jan lu­en­noi­mis­ta ka­na­hä­kin vie­res­sä: ”Mie­tip­pä ite, mil­tä sus­ta tun­tuis, jos joku te­kis sul­le noin, jos joku hak­kais sua täy­sil­lä pää­hän!”

Kol­mas­luok­ka­lai­nen oli saa­nut kou­lus­ta teh­tä­vän kir­joit­taa kir­jeen jol­le­kin eläi­mel­le. Ka­na­las­ta löy­tyi pa­pe­ri, jos­sa luki: ”Hei kana! älä ole nört­ti...” Se oli tar­koi­tet­tu tsem­pik­si.

Van­hem­pi poi­ka luki ne­tis­tä, et­tä ka­nal­la voi jää­dä hau­to­mi­nen pääl­le. Se voi sai­ras­tua ja lo­pul­ta me­neh­tyä. Hoi­to­kei­nok­si ker­rot­tiin, et­tä kana pi­täi­si kas­tel­la ve­del­lä. Vä­hän epäi­lin sen te­hoa. Huo­leh­ti­va eka­luok­ka­lai­nen ei epäil­lyt. Yh­te­nä päi­vä­nä au­to­tal­lin ta­kaa juok­si mär­kä kana ja het­ken pääs­tä tuli poi­ka su­mu­tin­pul­lo kä­des­sään. Kesä kui­va­si ka­nan ja se pa­ra­ni.

Koit­ti syk­sy, il­lat vii­le­ni­vät. Lop­pu­ke­sän ti­put oli­vat vie­lä ai­van pie­niä. Ne tar­vit­se­vat suo­jaa, läm­pöä ja ruo­kaa. Mie­tim­me, mi­tä­hän Ait­ta­kai­ras­sa tuu­ma­taan, jos vii­den sii­pi­vei­kon si­jaan toi­sim­me yk­si­tois­ta ta­kai­sin. Soit­ta­mal­la asia sel­vi­si. Ti­laa ja hoi­va­miel­tä löy­tyi. Ti­put­kin, nel­jä mus­taa ja kak­si vaa­le­aa, sai­vat ko­din.

AnnaVirtanen
Kemijokivarsi, pieni vireä kylä, kotikoivikko ja punainen tupa. Täällä elän. Lähellä lapsiani ja puolisoani, lähellä ystäviä, keskellä elämän syvimpiä ääniä. Viisi lasta herätän aamuisin koulutaipaleelle ja kaksi pienempää on kanssani kotosalla. Puuhella lämpenee, puuro hautuu. Päivät täyttyvät lasten äänistä ja kotiäidin arkiaskelista. Kirjoitan lasten oivalluksista, ihmiselosta ja kohtaamisista. Voit lähettää minulle palautetta osoitteeseen virtanen_anna@suomi24.fi.
2.3.2024

Hyvä ja oikeamielinen on Herra, hän neuvoo syntisille tien. Ps. 25:8

Viikon kysymys