JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Onko värillä väliä?

16.2.2016 6.30

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420160216063000

Kan­sa­kou­lus­sa käy­tet­tiin vie­lä 1960-lu­vul­la kir­jaa Isän­maan ja Maa­il­man maan­tie­to. Sii­nä oli kuva, jos­sa oli eu­roop­pa­lai­nen ki­vää­rin kans­sa, al­ku­a­su­kas sei­pään kans­sa ja go­ril­la voi­mak­kaat kä­det ylös ojen­net­tui­na. Ku­va­teks­tis­sä luki: ”Täs­sä­pä on mel­kein ih­mi­sen su­ku­puu! Su­ku­lai­sia kaik­ki!”

Teks­tis­sä ker­rot­tiin, et­tä eu­roop­pa­lai­set luu­li­vat en­sik­si, et­tä al­ku­a­suk­kai­den lap­set ei­vät op­pi­si lu­ke­maan ja kir­joit­ta­maan, ja tä­män jäl­keen to­det­tiin, et­tä vai­ke­a­ta se on­kin. Kuva ei tun­tu­nut pik­ku­po­jas­ta hy­väl­tä. On­nek­si äi­ti sa­noi, et­tä se ei ole tot­ta.

Kir­jan ku­vauk­sen erää­nä tar­koi­tuk­se­na oli osoit­taa lap­sil­le, kuin­ka hy­väs­sä maas­sa me suo­ma­lai­set saam­me asua. Tä­män päi­vän va­los­sa ku­vauk­sen in­for­maa­tio on ra­sis­ti­nen. Ro­tu­jen vä­lis­tä yh­den­ver­tai­suut­ta ei ol­lut vie­lä 1960-lu­vun alus­sa si­säis­tet­ty. Tämä voi­daan to­de­ta, kun tar­kas­tel­laan ky­sei­sel­tä ajal­ta mui­ta­kin maan­tie­don op­pi­kir­jo­ja.

Kou­lu­lai­set, jot­ka ovat nois­ta op­pi­kir­jois­ta yleis­si­vis­tyk­sen­sä saa­neet, ovat nyt val­taa­pi­tä­vä su­ku­pol­vi. He ovat van­hem­pia, iso­van­hem­pia, opet­ta­jia, työ­nan­ta­jia, val­ti­on vir­ka­mie­hiä, kun­nal­li­sia päät­tä­jiä, kan­sa­ne­dus­ta­jia ja mi­nis­te­rei­tä.

Maa­il­ma on muut­tu­nut ja nyt tar­vi­taan uut­ta ajat­te­lua. Me olem­me to­dis­ta­mas­sa suu­rin­ta kan­sain­va­el­lus­ta toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen. Ih­mi­set pa­ke­ne­vat so­dan ja vä­ki­val­lan ja­lois­ta et­sien tur­va­paik­kaa Eu­roo­pas­ta, myös tääl­tä Suo­mes­ta. Täs­tä näyt­tää nyt tul­leen ta­lou­son­gel­mi­a­kin suu­rem­pi asia. Ti­lan­ne he­rät­tää mo­nen­lai­sia tun­tei­ta.

Mo­net pel­kää­vät, et­tä tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta tu­lee niin pal­jon, et­tä voi­ma­va­ro­ja ei rii­tä hei­dän vas­taa­not­ta­mi­seen­sa, tai he ei­vät so­peu­du uu­teen kult­tuu­riin. Kaik­ki ovat sitä miel­tä, et­tä pa­ras kei­no asi­an hoi­ta­mi­sek­si oli­si se, et­tä ih­mi­set voi­si­vat tur­val­li­ses­ti asua ko­ti­maas­saan. Tä­hän pyyn­töön päät­ty­vät alus­sa mai­ni­tun maan­tie­don kir­jan lop­pu­sa­nat­kin: ”Ja pyy­tä­es­säm­me Kaik­ki­val­ti­aan suo­je­lus­ta omal­le maal­lem­me, me lii­täm­me ru­kouk­seem­me myös sen har­taan pyyn­nön, et­tä kaik­kien mai­den ja kan­so­jen kes­ken val­lit­si­si rau­ha, oi­keus ja hyvä tah­to.”

Raa­mat­tu an­taa sel­vän oh­jeen siir­to­lai­siin suh­tau­tu­mi­ses­sa: ”Koh­del­kaa jou­kos­san­ne asu­via siir­to­lai­sia ikään kuin he oli­si­vat hei­mo­lai­si­an­ne ja ra­kas­ta­kaa hei­tä kuin it­se­än­ne, sil­lä te olet­te it­se­kin ol­leet muu­ka­lai­si­na Egyp­tis­sä” (3. Moos. 19:33–34). Kun koh­taam­me muu­al­ta maa­ham­me tul­lei­ta, voim­me suh­tau­tu­mi­sel­lam­me osoit­taa, et­tä he ovat ih­mi­si­nä sa­ma­nar­voi­sia kuin me­kin.

Blo­gi­ni ot­sa­ke toi mie­leen vii­me ke­vää­nä ko­ti­ni pi­hal­ta ot­ta­ma­ni va­lo­ku­van. Sii­nä on val­ko­päi­nen til­hi. Lin­nul­la oli leu­kis­ti­nen vä­ri­muu­tos, jota il­mei­ses­ti ei ole ai­em­min ta­vat­tu Suo­mes­sa. Ky­sei­nen til­hi poik­ke­si sel­väs­ti par­ven muis­ta til­his­tä. Se su­lau­tui kui­ten­kin jouk­koon hy­vin, ja muut hy­väk­syi­vät sen. Vä­ril­lä ei ol­lut vä­liä.

Il­mes­tys­kir­jas­sa ku­va­taan Jo­han­nek­sen nä­kyä tai­vaas­ta: ”Tä­män jäl­keen näin suu­ren kan­san­jou­kon, niin suu­ren, et­tei ku­kaan ky­en­nyt sitä las­ke­maan. Sii­nä oli ih­mi­siä kai­kis­ta mais­ta, kai­kis­ta kan­sois­ta ja hei­mois­ta, ja he pu­hui­vat kaik­kia kie­liä. He sei­soi­vat val­tais­tui­men ja Ka­rit­san edes­sä yl­lään val­ke­at vaat­teet ja kä­des­sään pal­mu­nok­sa.” (Ilm. 7:9.)

Kai­kil­la on tai­vaas­sa uu­si kir­kas­tet­tu ruu­mis.

ErkkiAlasaarela
Pikkupoikana kuljin luonnossa kiikari kaulalla ja perhoshaavi kädessä. Harrastus johti elämäntehtävään ympäristöalalla. Työ ja perheenisän tehtävä veivät ajan niin, että harrastukset jäivät taka-alalle. Nyt työni yliopistolla on edennyt emeritus-vaiheeseen. Kuljen jälleen luonnossa. Kiikari ja haavi ovat vaihtuneet kameraan. Tarinat ja valokuvat luonnosta ovat varmaan ensisijaista sisältöä blogeissani. Kirjoituksistani toivon palautteita osoitteeseen eralasaarela@gmail.com
ErkkiAlasaarela

Varpunen jouluaamuna

19.12.2018 6.19
ErkkiAlasaarela

Anteeksiantamus tuo rauhan

15.11.2018 6.51
ErkkiAlasaarela

”Toinen kylvää, toinen korjaa”

20.10.2018 6.17
ErkkiAlasaarela

Kumarru – katso läheltä

18.9.2018 6.43
ErkkiAlasaarela

Myöhästynyt kiitos

20.8.2018 6.46
ErkkiAlasaarela

”Soi siellä laulu lintujen…”

18.7.2018 7.52
ErkkiAlasaarela

”Mä poikaani kannan…”

18.6.2018 6.52
ErkkiAlasaarela

Kesää kohti

19.5.2018 6.57
ErkkiAlasaarela

Katsokaa taivaan lintuja!

5.4.2018 6.56
ErkkiAlasaarela

Ensikirje tulevalle vaimolle

13.3.2018 8.44
ErkkiAlasaarela

Iäisyyden rajalla

8.2.2018 6.28
ErkkiAlasaarela

Joulun tunteita

4.1.2018 6.37
ErkkiAlasaarela

Luottamus Jumalaan itsenäisyyden perustana

18.11.2017 6.55
ErkkiAlasaarela

Pieni taiteilijalääkäri

25.10.2017 6.08
ErkkiAlasaarela

Perhosparatiisi

19.9.2017 6.43
ErkkiAlasaarela

Pikku karhun iltasatu

17.8.2017 6.33
ErkkiAlasaarela

Vanha mies

30.7.2017 6.00
ErkkiAlasaarela

Rakkaus karkottaa pelon

1.7.2017 6.53
ErkkiAlasaarela

Kevään huolia ja riemuja

19.5.2017 6.05
ErkkiAlasaarela

Ne tulivat takaisin

20.4.2017 6.58
ErkkiAlasaarela

Talven ihmeitä

19.3.2017 6.52
ErkkiAlasaarela

Ylpeys ja nöyryys

21.2.2017 6.39
ErkkiAlasaarela

Aurinko on lähellä ja lämmin

1.2.2017 6.51
ErkkiAlasaarela

Joulun lintu

26.12.2016 6.19
ErkkiAlasaarela

Kaukokaipuu

1.12.2016 6.34
ErkkiAlasaarela

Hymyä, naurua vai naurettavuutta?

27.10.2016 6.58
ErkkiAlasaarela

Sattuvat sanat voivat satuttaa

15.9.2016 6.34
ErkkiAlasaarela

Laestadius ja luonto

22.8.2016 6.19
ErkkiAlasaarela

Kyläkätilö ja kummitäti

22.7.2016 6.34
ErkkiAlasaarela

Koskettavia kohtaamisia

18.6.2016 6.35
ErkkiAlasaarela

Mitä on rakkaus?

18.5.2016 7.04
ErkkiAlasaarela

Niin pitkä on matka, ei kotia näy…

18.4.2016 7.05
ErkkiAlasaarela

Herkkiä kokemuksia luonnosta

18.3.2016 7.00
ErkkiAlasaarela

Aloittavan blogistin mietteitä

16.1.2016 6.37
29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys