JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Suomalainen identiteetti

2.7.2020 6.00

Juttua muokattu:

26.6. 15:36
2020062615362120200702060000

Eu­roo­pan his­to­ri­an pro­fes­so­ri Lau­ra Kol­ben mu­kaan kan­san ole­mus syn­tyy kult­tuu­ris­ta, lais­ta, us­kon­nos­ta ja ta­vois­ta, mut­ta ei gee­neis­tä. Kan­sal­li­sen iden­ti­teet­ti ra­ken­tuu eri­tyi­ses­ti ko­ros­ta­mal­la joi­ta­kin his­to­ri­al­li­sia ta­pah­tu­mia. Suo­ma­lai­sil­le ne ovat tal­vi­so­ta ja Ka­le­va­la.

Suo­ma­lai­set ovat gee­neil­tään epä­tyy­pil­li­nen eu­roop­pa­lai­nen kan­sa. Meil­lä on sa­maa dna-ai­nes­ta jopa kii­na­lais­ten kans­sa. Sil­ti näy­täm­me eu­roop­pa­lai­sil­ta.

Edel­lä ker­rot­tu se­lit­ty­nee sil­lä, et­tä tu­li­joi­ta on ol­lut idän li­säk­si ete­läs­tä ja län­nes­tä. Itä- ja län­si­suo­ma­lais­ten pe­ri­mä ero­aa toi­sis­taan enem­män kuin sak­sa­lais­ten ja eng­lan­ti­lais­ten.

Suo­men val­ti­ol­la on tar­kat ra­jat. Suo­ma­lai­suus on kui­ten­kin val­ti­o­ta van­hem­pi asia. Se ei nou­dat­te­le tar­kas­ti kul­loi­si­a­kin ra­jo­ja.

Suo­men kan­sa­lai­sis­ta suu­rin osa pu­huu suo­ma­lais-ug­ri­lais­ten kiel­ten ryh­mään kuu­lu­vaa suo­mea, kun taas val­ta­o­sa eu­roop­pa­lai­sis­ta pu­huu in­do­eu­roop­pa­lai­sia kie­liä. Kie­lel­lä on iden­ti­tee­til­le suu­ri mer­ki­tys. Maal­lam­me on kak­si vi­ral­lis­ta kiel­tä, suo­mi ja ruot­si. Täl­lai­nen on har­vi­nais­ta Eu­roo­pas­sa.

Ruot­sa­lai­set on­nis­tui­vat liit­tä­mään ny­kyi­sen Suo­men ete­läi­siä osia hal­lin­toon­sa osa­na kes­ki­ai­kais­ta ris­ti­ret­ki­lii­keh­din­tää. Tämä on to­den­nä­köi­ses­ti koi­tu­nut suo­ma­lai­sil­le siu­nauk­sek­si.

Val­ti­on osa­na ole­mi­nen on tuo­nut tur­val­li­suut­ta ja jär­jes­tys­tä. Suo­ma­lais­ten elä­mää ke­hys­ti ruot­sa­lai­nen laki it­se­näis­ty­mi­seen as­ti. Suo­ma­lais­ten ta­lon­poi­kien on­nek­si Ruot­sis­sa ei ol­lut maa­or­juut­ta ku­ten Kes­ki-Eu­roo­pas­sa.

Ruot­sa­lais­ten tuo­ma ka­to­li­nen kris­ti­nus­ko kor­va­si vä­hi­tel­len suo­ma­lais­ten pa­ka­naus­kon­non. Suo­mi eli Itä­maa omak­sui Ruot­sin osa­na myös lu­te­ri­lai­suu­den. Itäis­tä vai­ku­tus­ta edus­taa Suo­men or­to­dok­si­nen kirk­ko, joka on toi­nen kan­san­kirk­kom­me ja jol­la myös on lain­sää­dän­nöl­li­nen ase­ma.

His­to­ri­an saa­tos­sa mei­hin on juur­tu­nut oman­lai­sem­me elä­mä­nee­tos. Ar­vos­tam­me re­hel­li­syyt­tä, vaa­ti­mat­to­muut­ta ja täs­mäl­li­syyt­tä. Nau­tim­me luon­nos­ta. Luo­tam­me toi­siim­me. Olem­me hie­man in­di­vi­du­a­lis­te­ja.

Suo­meen tu­le­va ul­ko­maa­lai­nen saat­taa kiin­nit­tää huo­mi­o­ta sii­hen, et­tä asi­at toi­mi­vat Suo­mes­sa hy­vin. Ta­lot ovat tii­vii­tä, jo­ten si­säl­lä ei pa­lel­la ku­ten mo­nis­sa läm­pi­mäm­mis­sä mais­sa. Vie­raat jät­tä­vät ken­gät etei­seen.

Me suo­ma­lai­set olem­me var­mas­ti maa­il­man ah­ke­rim­pia sau­no­jia. Pöy­tään men­tä­es­sä kur­sail­laan. ”Ei mi­nua var­ten tar­vit­se keit­tää kah­via.” Ar­jen elä­mä lie­nee ylei­ses­ti ot­ta­en ol­lut hy­vin sa­man­lais­ta Poh­jan­lah­den kum­mal­la­kin puo­lel­la.

1800-lu­vul­la Eu­roo­pas­sa vi­rin­nyt idea kan­sal­lis­val­ti­os­ta sai kan­na­tus­ta myös Suo­mes­sa, mut­ta enim­mäk­seen ruot­sin­kie­li­sen elii­tin kes­kuu­des­sa. Eli­as Lön­n­roth ke­rä­si van­haa kan­san­ru­nout­ta suu­rel­ta osin tuol­lois­ten ra­jo­jen ul­ko­puo­lel­ta ja ko­ko­si niis­tä kan­sal­li­sen aar­teem­me Ka­le­va­lan. Suo­mi sai yh­del­lä is­kul­la suu­ren men­nei­syy­den.

Kan­sal­lis­val­ti­oin­nos­sa on teh­ty sil­män­kään­tö­temp­pu. Kär­jis­tän nyt hie­man, mut­ta olem­me unoh­ta­neet pit­kän yh­tei­sen his­to­ri­am­me ruot­sa­lais­ten kans­sa ja kor­van­neet sen Ka­le­va­lal­la.

Suo­men lip­pu, Maam­me-lau­lu, Si­be­liuk­sen mu­siik­ki, Ka­le­va­la ja Gal­len-Kal­le­lan maa­lauk­set ovat ai­ka tuo­rei­ta sym­bo­le­ja. Mil­lai­nen oli esi­mer­kik­si 1700-lu­vun lop­pu­puo­lel­la Sa­ta­kun­nas­sa tai Kar­ja­lan­kan­nak­sel­la asu­neen suo­mea pu­hu­van kan­san­mie­hen tai -nai­sen iden­ti­teet­ti? He ei­vät tien­neet näis­tä sym­bo­leis­ta mi­tään.

It­se­näis­ty­mi­nen ja kou­lun­käyn­nin tu­le­mi­nen pa­kol­li­sek­si kai­kil­le ovat vai­kut­ta­neet val­ta­vas­ti suo­ma­lai­sen iden­ti­tee­tin ke­hit­ty­mi­seen. Lap­sil­le alet­tiin opet­taa kou­lus­sa, mitä suo­ma­lai­suus on. Maan­puo­lus­tus­hen­keä alet­tiin ke­hit­tää.

So­dat ovat ko­e­tel­leen an­ka­ras­ti run­sas sata vuot­ta sit­ten it­se­näis­ty­nyt­tä val­ti­o­tam­me, mut­ta ny­ky­ään Suo­mi tun­ne­taan ke­hit­ty­nee­nä ja on­nel­li­se­na maa­na, jon­ka kan­sa on kou­lu­tet­tua ja kie­li­tai­tois­ta.

Äi­ti­ni on ko­toi­sin Sa­ta­kun­nas­ta ja isä­ni on ko­toi­sin ny­kyi­sen itä­ra­jan ta­kai­sel­ta Kar­ja­lan Kan­nak­sel­ta. Mi­nus­sa yh­dis­tyy suo­ma­lais­ten itäi­nen ja län­ti­nen pe­ri­mä. Äi­din­kie­le­ni on suo­mi, mut­ta jot­kut kau­kai­set esi­äi­ti­ni ja -isä­ni ovat pu­hu­neet ruot­sia.

Iden­ti­teet­ti­ni on lä­peen­sä suo­ma­lai­nen. Täs­sä maas­sa ja täs­sä kie­les­sä tun­nen ole­va­ni ko­to­na­ni.

Olen tii­vis­tä­nyt ja muo­kan­nut tä­män ar­tik­ke­lin 6.12.2019 Tu­run rau­ha­nyh­dis­tyk­sen it­se­näi­syys­päi­vä­juh­las­sa pi­tä­mäs­tä­ni pu­hees­ta. Jos ha­lu­at lu­kea al­ku­pe­räi­sen, voin toi­mit­taa sen si­nul­le säh­kö­pos­tit­se.

HeikkiHonkala
Olen tuore turkulainen. Muutimme vaimoni kanssa tänne Helsingistä, kun jäin eläkkeelle kauppaopettajan työstä. Geenini ovat länsirannikolta ja Laatokan liepeiltä, olen syntynyt pohjoisessa, mutta asunut suurimman osan elämääni etelässä. Viime vuosiani ovat leimanneet kaksi sairastamaani syöpää. Olen kiinnostunut liian monista asioista. Maalaan ja kirjoitan. heikki.honkala@icloud.com
HeikkiHonkala

Blogistin elämää

31.12.2020 6.15
HeikkiHonkala

Maalaaminen harrastuksena

3.12.2020 8.35
HeikkiHonkala

Rakastumisia

24.10.2020 6.00
HeikkiHonkala

Unelma-ammatin tavoittelusta

12.9.2020 6.15
HeikkiHonkala

Erityisen herkkä omatunto

26.8.2020 13.35
HeikkiHonkala

Elämän haastavia käänteitä

7.8.2020 6.20
HeikkiHonkala

Seniori kuntoilee

3.6.2020 6.00
HeikkiHonkala

Voimakas passiokokemus

5.5.2020 6.40
HeikkiHonkala

Kotiin karanteeniin

27.3.2020 10.30
HeikkiHonkala

Kuulumisia Antibesista, Ranskan Rivieralta

2.3.2020 6.50
HeikkiHonkala

Miten hetkeen tartutaan?

29.1.2020 6.55
HeikkiHonkala

Ilmastonmuutoksesta keskusteleminen

18.12.2019 6.28
HeikkiHonkala

Äiti, isä ja talvisota

30.11.2019 6.28
HeikkiHonkala

Elämä, kipu ja rakkaus

28.10.2019 6.31
HeikkiHonkala

Sydämen sivistys on enemmän kuin hyvät tavat

10.10.2019 6.29
HeikkiHonkala

Eläkeläisen työjärjestys

12.9.2019 8.52
HeikkiHonkala

Katoavan menneisyyden jäljillä Kannaksella

23.7.2019 6.04
HeikkiHonkala

Miten usko tuli sukuuni?

13.6.2019 6.30
HeikkiHonkala

Siunauksesta

2.5.2019 6.20
HeikkiHonkala

Retkeilyä Nizzan menneisyydessä

6.3.2019 6.44
HeikkiHonkala

Kielioppia

25.1.2019 6.47
HeikkiHonkala

Suuren sanoman äärellä

21.12.2018 6.31
HeikkiHonkala

Kannattaako uskon asioista väitellä?

3.12.2018 6.07
HeikkiHonkala

Tarvitsenko pitahayoja?

11.11.2018 6.47
HeikkiHonkala

Sinä vai te?

6.10.2018 6.34
HeikkiHonkala

Sota ja rauha velvoittavat

31.8.2018 8.20
HeikkiHonkala

Aika on rahaa?

8.8.2018 6.10
HeikkiHonkala

Rakkauden syntysijoilla

12.7.2018 6.47
HeikkiHonkala

llmastotunto kolkuttaa

12.6.2018 6.29
HeikkiHonkala

Sukuni tarinat historian pyörteissä

7.5.2018 6.39
HeikkiHonkala

Taideviikko Provencessa

11.4.2018 6.24
HeikkiHonkala

Välillä nostan hattuani ja kuljen ohi

7.3.2018 6.53
HeikkiHonkala

Muutimme taas

26.1.2018 6.29
4.7.2022

Käänny puoleeni; Herra, ja ole minulle armollinen, sillä minä olen yksin ja avuton. Ps. 25:16

Viikon kysymys