JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Suo­ma­lai­nen iden­ti­teet­ti

2.7.2020 6.00

Juttua muokattu:

26.6. 15:36
2020062615362120200702060000

Eu­roo­pan his­to­ri­an pro­fes­so­ri Lau­ra Kol­ben mu­kaan kan­san ole­mus syn­tyy kult­tuu­ris­ta, lais­ta, us­kon­nos­ta ja ta­vois­ta, mut­ta ei gee­neis­tä. Kan­sal­li­sen iden­ti­teet­ti ra­ken­tuu eri­tyi­ses­ti ko­ros­ta­mal­la joi­ta­kin his­to­ri­al­li­sia ta­pah­tu­mia. Suo­ma­lai­sil­le ne ovat tal­vi­so­ta ja Ka­le­va­la.

Suo­ma­lai­set ovat gee­neil­tään epä­tyy­pil­li­nen eu­roop­pa­lai­nen kan­sa. Meil­lä on sa­maa dna-ai­nes­ta jopa kii­na­lais­ten kans­sa. Sil­ti näy­täm­me eu­roop­pa­lai­sil­ta.

Edel­lä ker­rot­tu se­lit­ty­nee sil­lä, et­tä tu­li­joi­ta on ol­lut idän li­säk­si ete­läs­tä ja län­nes­tä. Itä- ja län­si­suo­ma­lais­ten pe­ri­mä ero­aa toi­sis­taan enem­män kuin sak­sa­lais­ten ja eng­lan­ti­lais­ten.

Suo­men val­ti­ol­la on tar­kat ra­jat. Suo­ma­lai­suus on kui­ten­kin val­ti­o­ta van­hem­pi asia. Se ei nou­dat­te­le tar­kas­ti kul­loi­si­a­kin ra­jo­ja.

Suo­men kan­sa­lai­sis­ta suu­rin osa pu­huu suo­ma­lais-ug­ri­lais­ten kiel­ten ryh­mään kuu­lu­vaa suo­mea, kun taas val­ta­o­sa eu­roop­pa­lai­sis­ta pu­huu in­do­eu­roop­pa­lai­sia kie­liä. Kie­lel­lä on iden­ti­tee­til­le suu­ri mer­ki­tys. Maal­lam­me on kak­si vi­ral­lis­ta kiel­tä, suo­mi ja ruot­si. Täl­lai­nen on har­vi­nais­ta Eu­roo­pas­sa.

Ruot­sa­lai­set on­nis­tui­vat liit­tä­mään ny­kyi­sen Suo­men ete­läi­siä osia hal­lin­toon­sa osa­na kes­ki­ai­kais­ta ris­ti­ret­ki­lii­keh­din­tää. Tämä on to­den­nä­köi­ses­ti koi­tu­nut suo­ma­lai­sil­le siu­nauk­sek­si.

Val­ti­on osa­na ole­mi­nen on tuo­nut tur­val­li­suut­ta ja jär­jes­tys­tä. Suo­ma­lais­ten elä­mää ke­hys­ti ruot­sa­lai­nen laki it­se­näis­ty­mi­seen as­ti. Suo­ma­lais­ten ta­lon­poi­kien on­nek­si Ruot­sis­sa ei ol­lut maa­or­juut­ta ku­ten Kes­ki-Eu­roo­pas­sa.

Ruot­sa­lais­ten tuo­ma ka­to­li­nen kris­ti­nus­ko kor­va­si vä­hi­tel­len suo­ma­lais­ten pa­ka­naus­kon­non. Suo­mi eli Itä­maa omak­sui Ruot­sin osa­na myös lu­te­ri­lai­suu­den. Itäis­tä vai­ku­tus­ta edus­taa Suo­men or­to­dok­si­nen kirk­ko, joka on toi­nen kan­san­kirk­kom­me ja jol­la myös on lain­sää­dän­nöl­li­nen ase­ma.

His­to­ri­an saa­tos­sa mei­hin on juur­tu­nut oman­lai­sem­me elä­mä­nee­tos. Ar­vos­tam­me re­hel­li­syyt­tä, vaa­ti­mat­to­muut­ta ja täs­mäl­li­syyt­tä. Nau­tim­me luon­nos­ta. Luo­tam­me toi­siim­me. Olem­me hie­man in­di­vi­du­a­lis­te­ja.

Suo­meen tu­le­va ul­ko­maa­lai­nen saat­taa kiin­nit­tää huo­mi­o­ta sii­hen, et­tä asi­at toi­mi­vat Suo­mes­sa hy­vin. Ta­lot ovat tii­vii­tä, jo­ten si­säl­lä ei pa­lel­la ku­ten mo­nis­sa läm­pi­mäm­mis­sä mais­sa. Vie­raat jät­tä­vät ken­gät etei­seen.

Me suo­ma­lai­set olem­me var­mas­ti maa­il­man ah­ke­rim­pia sau­no­jia. Pöy­tään men­tä­es­sä kur­sail­laan. ”Ei mi­nua var­ten tar­vit­se keit­tää kah­via.” Ar­jen elä­mä lie­nee ylei­ses­ti ot­ta­en ol­lut hy­vin sa­man­lais­ta Poh­jan­lah­den kum­mal­la­kin puo­lel­la.

1800-lu­vul­la Eu­roo­pas­sa vi­rin­nyt idea kan­sal­lis­val­ti­os­ta sai kan­na­tus­ta myös Suo­mes­sa, mut­ta enim­mäk­seen ruot­sin­kie­li­sen elii­tin kes­kuu­des­sa. Eli­as Lön­n­roth ke­rä­si van­haa kan­san­ru­nout­ta suu­rel­ta osin tuol­lois­ten ra­jo­jen ul­ko­puo­lel­ta ja ko­ko­si niis­tä kan­sal­li­sen aar­teem­me Ka­le­va­lan. Suo­mi sai yh­del­lä is­kul­la suu­ren men­nei­syy­den.

Kan­sal­lis­val­ti­oin­nos­sa on teh­ty sil­män­kään­tö­temp­pu. Kär­jis­tän nyt hie­man, mut­ta olem­me unoh­ta­neet pit­kän yh­tei­sen his­to­ri­am­me ruot­sa­lais­ten kans­sa ja kor­van­neet sen Ka­le­va­lal­la.

Suo­men lip­pu, Maam­me-lau­lu, Si­be­liuk­sen mu­siik­ki, Ka­le­va­la ja Gal­len-Kal­le­lan maa­lauk­set ovat ai­ka tuo­rei­ta sym­bo­le­ja. Mil­lai­nen oli esi­mer­kik­si 1700-lu­vun lop­pu­puo­lel­la Sa­ta­kun­nas­sa tai Kar­ja­lan­kan­nak­sel­la asu­neen suo­mea pu­hu­van kan­san­mie­hen tai -nai­sen iden­ti­teet­ti? He ei­vät tien­neet näis­tä sym­bo­leis­ta mi­tään.

It­se­näis­ty­mi­nen ja kou­lun­käyn­nin tu­le­mi­nen pa­kol­li­sek­si kai­kil­le ovat vai­kut­ta­neet val­ta­vas­ti suo­ma­lai­sen iden­ti­tee­tin ke­hit­ty­mi­seen. Lap­sil­le alet­tiin opet­taa kou­lus­sa, mitä suo­ma­lai­suus on. Maan­puo­lus­tus­hen­keä alet­tiin ke­hit­tää.

So­dat ovat ko­e­tel­leen an­ka­ras­ti run­sas sata vuot­ta sit­ten it­se­näis­ty­nyt­tä val­ti­o­tam­me, mut­ta ny­ky­ään Suo­mi tun­ne­taan ke­hit­ty­nee­nä ja on­nel­li­se­na maa­na, jon­ka kan­sa on kou­lu­tet­tua ja kie­li­tai­tois­ta.

Äi­ti­ni on ko­toi­sin Sa­ta­kun­nas­ta ja isä­ni on ko­toi­sin ny­kyi­sen itä­ra­jan ta­kai­sel­ta Kar­ja­lan Kan­nak­sel­ta. Mi­nus­sa yh­dis­tyy suo­ma­lais­ten itäi­nen ja län­ti­nen pe­ri­mä. Äi­din­kie­le­ni on suo­mi, mut­ta jot­kut kau­kai­set esi­äi­ti­ni ja -isä­ni ovat pu­hu­neet ruot­sia.

Iden­ti­teet­ti­ni on lä­peen­sä suo­ma­lai­nen. Täs­sä maas­sa ja täs­sä kie­les­sä tun­nen ole­va­ni ko­to­na­ni.

Olen tii­vis­tä­nyt ja muo­kan­nut tä­män ar­tik­ke­lin 6.12.2019 Tu­run rau­ha­nyh­dis­tyk­sen it­se­näi­syys­päi­vä­juh­las­sa pi­tä­mäs­tä­ni pu­hees­ta. Jos ha­lu­at lu­kea al­ku­pe­räi­sen, voin toi­mit­taa sen si­nul­le säh­kö­pos­tit­se.

HeikkiHonkala
Olen tuore turkulainen. Muutimme vaimoni kanssa tänne Helsingistä, kun jäin eläkkeelle kauppaopettajan työstä. Geenini ovat länsirannikolta ja Laatokan liepeiltä, olen syntynyt pohjoisessa, mutta asunut suurimman osan elämääni etelässä. Viime vuosiani ovat leimanneet kaksi sairastamaani syöpää. Olen kiinnostunut liian monista asioista. Maalaan ja kirjoitan. heikki.honkala@icloud.com
HeikkiHonkala

Blo­gis­tin elä­mää

31.12.2020 6.15
HeikkiHonkala

Maa­laa­mi­nen har­ras­tuk­se­na

3.12.2020 8.35
HeikkiHonkala

Ra­kas­tu­mi­sia

24.10.2020 6.00
HeikkiHonkala

Unel­ma-am­ma­tin ta­voit­te­lus­ta

12.9.2020 6.15
HeikkiHonkala

Eri­tyi­sen herk­kä oma­tun­to

26.8.2020 13.35
HeikkiHonkala

Elä­män haas­ta­via kään­tei­tä

7.8.2020 6.20
HeikkiHonkala

Se­ni­o­ri kun­toi­lee

3.6.2020 6.00
HeikkiHonkala

Voi­ma­kas pas­si­o­ko­ke­mus

5.5.2020 6.40
HeikkiHonkala

Ko­tiin ka­ran­tee­niin

27.3.2020 10.30
HeikkiHonkala

Kuu­lu­mi­sia An­ti­be­sis­ta, Rans­kan Ri­vie­ral­ta

2.3.2020 6.50
HeikkiHonkala

Mi­ten het­keen tar­tu­taan?

29.1.2020 6.55
HeikkiHonkala

Il­mas­ton­muu­tok­ses­ta kes­kus­te­le­mi­nen

18.12.2019 6.28
HeikkiHonkala

Äi­ti, isä ja tal­vi­so­ta

30.11.2019 6.28
HeikkiHonkala

Elä­mä, kipu ja rak­kaus

28.10.2019 6.31
HeikkiHonkala

Sy­dä­men si­vis­tys on enem­män kuin hy­vät ta­vat

10.10.2019 6.29
HeikkiHonkala

Elä­ke­läi­sen työ­jär­jes­tys

12.9.2019 8.52
HeikkiHonkala

Ka­to­a­van men­nei­syy­den jäl­jil­lä Kan­nak­sel­la

23.7.2019 6.04
HeikkiHonkala

Mi­ten us­ko tuli su­kuu­ni?

13.6.2019 6.30
HeikkiHonkala

Siu­nauk­ses­ta

2.5.2019 6.20
HeikkiHonkala

Ret­kei­lyä Niz­zan men­nei­syy­des­sä

6.3.2019 6.44
HeikkiHonkala

Kie­li­op­pia

25.1.2019 6.47
HeikkiHonkala

Suu­ren sa­no­man ää­rel­lä

21.12.2018 6.31
HeikkiHonkala

Kan­nat­taa­ko us­kon asi­ois­ta väi­tel­lä?

3.12.2018 6.07
HeikkiHonkala

Tar­vit­sen­ko pi­ta­ha­yo­ja?

11.11.2018 6.47
HeikkiHonkala

Sinä vai te?

6.10.2018 6.34
HeikkiHonkala

Sota ja rau­ha vel­voit­ta­vat

31.8.2018 8.20
HeikkiHonkala

Ai­ka on ra­haa?

8.8.2018 6.10
HeikkiHonkala

Rak­kau­den syn­ty­si­joil­la

12.7.2018 6.47
HeikkiHonkala

llmas­to­tun­to kol­kut­taa

12.6.2018 6.29
HeikkiHonkala

Su­ku­ni ta­ri­nat his­to­ri­an pyör­teis­sä

7.5.2018 6.39
HeikkiHonkala

Tai­de­viik­ko Pro­ven­ces­sa

11.4.2018 6.24
HeikkiHonkala

Vä­lil­lä nos­tan hat­tu­a­ni ja kul­jen ohi

7.3.2018 6.53
HeikkiHonkala

Muu­tim­me taas

26.1.2018 6.29
20.6.2021

Jee­sus sa­noi: "Ei­vät ter­veet tar­vit­se pa­ran­ta­jaa, vaan sai­raat. Men­kää ja tut­ki­kaa, mitä tämä tar­koit­taa: 'Ar­mah­ta­vai­suut­ta minä tah­don, en uh­ri­me­no­ja." Matt. 9:12-13

Viikon kysymys

Ilmoitukset

Toi­sen­lai­ses­sa va­los­sa

Mi­ka­e­lan per­hees­sä ei pal­jon pu­hu­ta asi­ois­ta. Teh­dään töi­tä, käy­dään kou­lua. Mut­ta jos­sain pin­nan al­la on sa­lai­suus, joka saa äi­din hy­räi­le­mään su­ru­mie­li­ses­ti ja Mi­ka­e­lan sil­mäi­le­mään tar­kem­min muu­ta­mia nuo­ria kou­lun käy­tä­vil­lä ja ruo­ka­las­sa.

Se­läs­sä au­rin­gon kat­se

An­ni­ka Koi­vu­kan­kaan ru­nois­sa heit­täy­dy­tään nuo­ren elä­män aal­lok­koon, sen iloi­hin ja ki­pui­hin, ko­et­te­le­muk­siin ja ar­jen su­loi­seen tur­vaan – kun on us­ko, jo­hon no­ja­ta ja rin­nal­la saat­ta­jia. Sy­viä tun­to­ja ke­ven­tää rai­kas huu­mo­ri: ”Kun­pa voi­sin aset­tua het­kek­si koi­ran turk­kiin. / Tun­tea sen läm­mön / kar­ku­mat­ko­jen tuok­sun / ja myl­lä­tyn kuk­ka­pen­kin ilon. Pai­jaa­via sor­mia riit­täi­si.”

Ome­na­pos­ki ja Nal­le Kar­hu­nen

Kah­dek­san­vuo­ti­as Nal­le Kar­hu­nen on kuu­si­vuo­ti­aan Nu­pun eli Ome­na­pos­ken vii­sas, kilt­ti ja hel­lä iso­ve­li. Jos­kus Nal­le käyt­täy­tyy kuin tal­viu­nil­taan he­rä­tet­ty hur­ja ja äk­ki­pi­kai­nen kar­hu. Sil­loin Nu­pun on pa­ras­ta läh­teä ulos tai lait­taa oman huo­neen ovi vi­sus­ti kiin­ni.

Ta­kai­sin Isän ko­tiin

Kir­joit­ta­jat eri puo­lil­ta maa­il­maa ker­to­vat sii­tä, kuin­ka Ju­ma­la on joh­dat­ta­nut hei­dät val­ta­kun­taan­sa. Ker­to­muk­sia yh­dis­tää ko­ke­mus ko­tiin­pa­luus­ta, Raa­ma­tun mu­kai­sen us­kon löy­ty­mi­ses­tä ja us­ko­vais­ten vä­li­ses­tä rak­kau­des­ta.

Ke­tun­po­jat ja Ja­gu­ar-mies