JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

"Voisinpa Jeesuksestani nyt laulaa sydämestäni!" – Mietteitä laulukirjan ääreltä

5.3.2024 6.00

Juttua muokattu:

28.2. 10:51
2024022810511820240305060000

Tar­ja Kor­ri

Lau­lut ja vir­ret ovat mer­kin­neet mi­nul­le nuo­res­ta as­ti tosi pal­jon. Ai­na, kun oli mah­dol­lis­ta, kuun­te­lin ko­to­na SRK:n lau­lu­ka­set­te­ja ja kirk­ko­lau­lu­ti­lai­suuk­sis­sa ää­ni­tet­ty­jä lau­lu­ja. Jos­sain vai­hees­sa oli ta­pa­na, et­tä joku ää­nit­ti kir­kos­sa lau­lut ka­se­til­le ja nii­tä sit­ten ko­pi­oi­tiin toi­sil­le. Oli suu­ri ilo saa­da uu­si lau­lu­ka­set­ti. Mi­nul­la on nii­tä vie­lä­kin pal­jon tal­les­sa. Ka­se­teis­sa saat­toi jos­kus nau­ha pyö­räh­tää vää­rin­päin. Sil­loin piti ot­taa ruu­vi­meis­se­li kä­teen, ava­ta ka­set­ti ja kään­tää nau­ha oi­kein päin.

Kos­ka en pääs­syt lap­se­na soit­to­tun­neil­le, pää­tin ope­tel­la it­se soit­ta­maan. Sii­nä oli hy­vä­nä apu­na SRK:n ka­set­ti ja sii­hen liit­ty­vä kir­ja, jos­ta pys­tyi har­joit­te­le­maan. Soit­to­tai­to­ni ei ole vie­lä­kään ke­hit­ty­nyt lau­lu­jen ja vir­sien sä­es­tys­tä pi­dem­mäl­le. Har­joi­tus­ka­set­ti on tal­les­sa, mut­ta kir­jan olin­pai­kas­ta ei ole tie­toa.

Nuo­rem­pa­na osa­sin suu­rim­man osan Sii­o­nin lau­luis­ta ja myös mo­nia vir­siä ul­koa, mut­ta lau­lu­kir­jau­u­dis­tuk­sen myö­tä kaik­ki uu­dis­te­tut sa­nat ei­vät ole jää­neet mie­leen. Osit­tain syy­nä on se, et­tä omis­tan pal­jon iha­nia le­vy­jä, jois­sa lau­le­taan van­hoil­la sa­noil­la, ja nii­tä tu­lee edel­leen kuun­nel­tua.

Sii­o­nin lau­lu­kir­ja ja vir­si­kir­ja on ja­o­tel­tu mo­niin eri ai­he­pii­rei­hin. Vir­si­kir­jan ad­ven­tis­ta al­ka­va osio jat­kuu kirk­ko­vuo­den ta­pah­tu­mien mu­kaan jou­lun, uu­den­vuo­den, lop­pi­ai­sen sekä kynt­ti­län- ja Ma­ri­an­päi­vän jäl­keen Get­se­ma­neen ja Gol­ga­tal­le. Kris­tuk­sen tai­vaa­see­nas­tu­mi­nen ja hel­lun­tain jäl­keen ai­hee­na on Pyhä Kol­mi­nai­suus Py­hän Hen­gen vuo­dat­ta­mi­sen muis­tok­si. Kirk­ko­vuo­den lo­pul­la tu­le­vat Mik­ke­lin­päi­vän ja py­häin­päi­vän vir­ret sekä kirk­ko­vuo­den pää­tös. Voi­si aja­tel­la, et­tä seu­raa­va osio on aloi­tet­tu tär­keim­män ai­heen pe­rus­teel­la; Kris­tuk­sen seu­ra­kun­ta ja Ju­ma­lan sana. Kaik­ki­aan eri ai­he­pii­re­jä on 48.

On vai­kea kek­siä ti­lan­net­ta, mi­hin ei löy­tyi­si so­pi­vaa lau­lua tai virt­tä. Aa­mu- ja il­ta­vir­sien li­säk­si eni­ten vir­siä si­säl­tä­viä osi­oi­ta ovat Kris­tuk­sen kär­si­mys ja kuo­le­ma, Us­ko Jee­suk­seen, Ah­dis­tuk­set ja loh­du­tus, Kii­tos ja ylis­tys sekä Kuo­le­ma. Nämä ovat­kin us­kon pe­ru­sa­si­oi­ta ja nii­tä, jot­ka mo­nes­ti liit­ty­vät elä­män mat­kaan ja vii­mein kuo­le­maan.

En tut­ki­nut, mikä oli­si vir­si­kir­jan van­hin vir­si, mut­ta ai­na­kin yh­den vir­ren löy­sin vuo­del­ta 568. Tämä asia on­kin mi­nua mo­nes­ti ih­me­tyt­tä­nyt: lau­la­es­sa­ni jo­tain virt­tä ajat­te­len, mi­ten ajan­koh­tai­set sa­nat ovat­kaan, ja sit­ten huo­maan, et­tä vir­si saat­taa­kin ol­la hy­vin van­ha. "Mil­lai­nen on ai­kam­me? Rii­dan raas­ta­ma on se. It­sek­kääs­ti ih­mi­nen toi­mii tois­ta syr­jien. Mik­si on­ni pa­ke­nee? Ai­kam­me sen tur­me­lee. Syn­ti tääl­lä myr­kyt­tää kau­nein­ta­kin elä­mää." Vir­si 598 on kir­joi­tet­tu vuon­na 1659, mut­ta on ajan­koh­tai­nen tä­nään­kin.

"Muut­tu­va maa­il­ma" -osi­os­sa on mui­ta­kin vir­siä, jot­ka voi­si­vat ol­la ny­ky­päi­vä­nä kir­joi­tet­tu, mut­ta ovat sa­to­jen vuo­sien ta­kaa. Erit­täin pu­hut­te­le­va on vir­si 600. Van­keu­des­sa kir­joi­tet­tu vir­si ku­vas­taa niin lu­jaa luot­ta­mus­ta ja us­koa Ju­ma­laan, et­tä sitä voi vain ih­me­tel­lä. Mi­ten kai­ken pa­huu­den kes­kel­lä voi kir­joit­taa: "Hy­vyy­den voi­man ih­meel­li­seen suo­jaan olem­me kaik­ki hil­jaa kät­ke­tyt"?

Kaik­ki lau­lu- ja vir­si­kir­jan lau­lut ei­vät pää­se juu­ri­kaan käyt­töön. Uu­sim­mas­sa Sii­o­nin lau­lut -kir­jas­sa on pal­jon lau­lu­ja, joi­ta en ole kuul­lut lau­let­ta­van kos­kaan. Kun olin seu­ra­sä­es­tä­jä­nä, jos­kus oli­si teh­nyt mie­li va­li­ta joku ai­van ou­to lau­lu yh­des­sä lau­let­ta­vak­si, mut­ta va­ja­vai­sel­la sä­es­tys­tai­dol­la­ni en us­kal­ta­nut. Joku sä­es­tä­jä, joka tai­taa nuo­tit pa­rem­min, voi­si al­kaa eh­do­tel­la lau­let­ta­vak­si myös ou­dom­pia lau­lu­ja. Siel­tä voi­si löy­tyä uu­sia kau­nii­ta hel­miä. It­sel­le­ni lem­pi­lau­lu­ja ovat ne, jois­sa sekä sa­nat et­tä sä­vel pu­hut­te­le­vat.

Elä­män­ti­lan­ne vai­kut­taa sii­hen, mikä lau­lu on mil­loin­kin tär­keä. Jos­kus tar­vit­see loh­du­tus­ta ah­dis­tuk­seen ja su­ruun, jos­kus kii­tos­lau­lu on kirk­kaim­pa­na mie­les­sä. Jos pi­täi­si va­li­ta vain yk­si lau­lu sa­to­jen jou­kos­ta, eh­kä se oli­si vir­si 343 "Voi­sin­pa Jee­suk­ses­ta­ni nyt lau­laa sy­dä­mes­tä­ni!"

TarjaKorri
Kotimme Nivalassa on minulle tärkeä paikka. Siellä on ollut elämäntehtäväni perheen parissa ja siellä teen yritykseemme liittyviä töitä. Vapaa-aika kuluu paljolti käsitöiden parissa. Ystävät ovat minulle tärkeitä. Heidän kanssaan kyläilyt ja keskustelut ovat elämäni suola. Kirjoituksistani voi antaa palautetta: korritarja@gmail.com.
18.4.2024

Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Ps. 23:4

Viikon kysymys