JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Eloa opis­to­ko­dis­sa

14.12.2017 6.58

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420171214065800

Ei tämä paik­ka sil­loin vie­lä ko­dil­ta tun­tu­nut, kun en­sim­mäis­tä ker­taa as­tuin si­säl­le Reis­jär­ven opis­tol­le. Oli vain ou­to paik­ka täyn­nä ou­to­ja kas­vo­ja. Kaik­kien uu­sien ni­mien opet­te­lus­sa oli kova työ­maa. Myös ou­to­ja ni­mi­tyk­siä vi­lah­te­li joka suun­nal­ta, ja vä­hi­tel­len mi­nä­kin opin käyt­tä­mään näi­tä eri opin­to­lin­jo­jen ih­mi­sis­tä käy­tet­ty­jä ly­hen­tei­tä.

Pää­sin uu­teen Ant­ti­laan asu­maan, en­kä tun­te­nut seit­se­mäs­tä muus­ta asuk­kaas­ta etu­kä­teen ke­tään. Myö­hem­min kämp­pään muut­ti vie­lä yh­dek­säs asu­kas, yh­dek­säs sis­ko.

On mah­do­ton­ta las­kea, kuin­ka mon­ta ker­taa olen tä­män syk­syn ai­ka­na huo­kail­lut, et­tä ai­ka me­nee niin no­pe­as­ti. Opis­tos­sa sat­tuu ja ta­pah­tuu joka päi­vä. Us­ko­ma­ton­ta, et­tä olen ol­lut tääl­lä jo yli kol­me kuu­kaut­ta. Vaik­ka toi­saal­ta tun­tuu, et­ten ole kos­kaan muu­al­la ol­lut­kaan, en­kä tule ole­maan. Pe­lot­taa jo aja­tus ke­sä­lo­mas­ta. Mik­si sen pi­tää al­kaa jo tou­ko­kuun 12. päi­vä?

Syys­lu­ku­kau­si opis­tos­sa on ol­lut yh­del­lä sa­nal­la sa­no­en on­nel­li­nen. Ei se yk­si sana kui­ten­kaan mi­hin­kään rii­tä. Tääl­lä opis­tos­sa on niin ruu­su­ja kuin ri­su­ja­kin. Ei kaik­ki ai­na ole au­rin­gon­pais­tet­ta ja kuk­ka­niit­ty­jä. Se­kaan mah­tuu huo­no­ja päi­viä, stres­siä, ah­dis­tus­ta, koti-ikä­vää ja ra­sit­ta­via ih­mis­suh­de­ti­lan­tei­ta. Mik­si sil­ti ku­vai­len ku­lu­nut­ta lu­ku­kaut­ta on­nel­li­sek­si?

Opis­tos­sa on tur­val­lis­ta. Saa ol­la us­ko­vais­ten ys­tä­vien ym­pä­röi­mä­nä, tai­vaan Isän var­je­le­van kat­seen al­la. Tääl­lä vai­kut­taa evan­ke­liu­mi. Sii­hen olen saa­nut it­se­kin mon­ta ker­taa tur­va­ta. Ai­na uu­del­leen. Se puh­dis­taa ja tuo us­ko­mi­sen iloa.

Olen huo­man­nut, kuin­ka opis­to kas­vat­taa. Jo muu­ta­man opis­to­vii­kon jäl­keen huo­ma­sin al­ka­nee­ni aja­tel­la jois­ta­kin asi­ois­ta uu­del­la ta­val­la. Ko­to­na olen huo­man­nut kat­so­va­ni si­sa­ruk­sia uu­del­la ta­val­la. Kär­si­väl­li­sem­min, su­vait­se­vam­min. Van­hem­pien työ­tä olen op­pi­nut myös ar­vos­ta­maan enem­män. On ol­lut mu­ka­va men­nä käy­mään ko­to­na opis­to­viik­ko­jen jäl­keen. Ja voi mah­do­ton, kuin­ka pal­jon nuo­rin sis­ko eh­tii ke­hit­tyä ja kas­vaa kah­des­sa vii­kos­sa! Var­maan enem­män kuin minä kol­mes­sa kuu­kau­des­sa, vaik­ka tun­tuu, et­tä tuo­na ai­ka­na olen­kin kas­va­nut ja it­se­näis­ty­nyt enem­män kuin kah­des­sa edel­li­ses­sä vuo­des­sa.

Opis­to opet­taa. Muu­ta­kin kuin kou­lu­ai­nei­ta. Muu­ta­kin kuin pe­se­mään pyyk­kiä tai pe­laa­maan spi­kea. Opis­to on opet­ta­nut mi­nua it­ses­tä­ni. Olen löy­tä­nyt mi­nus­ta ai­van uu­sia puo­lia, niin hy­viä kuin huo­no­ja. Olen op­pi­nut us­kos­ta. Olen saa­nut kuul­la tääl­lä Ju­ma­lan sa­naa ja evan­ke­liu­mia. Olen op­pi­nut luot­ta­maan it­see­ni, mui­hin ja Tai­vaan Isän joh­da­tuk­seen.

Opis­to on koti, jon­ne ha­lu­aa pa­la­ta. Tääl­lä olen ko­ke­nut ole­va­ni tur­vas­sa. Kun eräs tut­ta­va ky­syi, mitä olen ty­kän­nyt opis­tos­ta, vas­ta­sin suun­nil­leen näin: "Oon kyl­lä ty­kän­ny, en vaih­tas ku­lu­nei­ta viik­ko­ja mi­hin­kään. Ja on­han se opis­to sem­mo­nen us­ko­vai­sen nuo­ren tur­va­sa­ta­ma." Tä­män sa­ta­man pur­jeh­ti­jat ot­ta­vat ai­na yh­tä iloi­ten vas­taan, vaik­ka oli­si kuin­ka maa­il­man myrs­kyi­sil­lä ve­sil­lä sei­lail­lut ja mei­nan­nut pur­jeen­sa las­kea. Mikä siu­naus, et­tä olen saa­nut kiik­ke­rän paat­ti­ni tä­hän tur­val­li­seen sa­ta­maan het­kek­si ank­ku­roi­da.

Teks­ti: Aa­da Jaak­ko­la, Reis­jär­ven opis­to

Ku­vat: Pau­la Hei­no, Aa­da Jaak­ko­la ja Las­si Lep­pä­nen

Opistoblogi
Opistoblogi

Opis­to – tur­va­paik­ka

16.2.2020 6.45
Opistoblogi

Kii­tol­li­suus opis­to­vuo­des­ta

10.12.2019 6.37
Opistoblogi

Opis­to­vuo­si – lah­ja ja joh­da­tus

31.10.2019 6.22
Opistoblogi

Hor­ju­va us­ko

1.4.2019 6.32
Opistoblogi

Ter­ve­tu­loa ko­tiin!

12.10.2018 6.52
Opistoblogi

Sii­vet, jot­ka kan­ta­vat

24.5.2018 6.35
Opistoblogi

Tur­val­li­sin mie­lin tu­le­vaan

9.5.2018 6.22
Opistoblogi

Ko­ke­muk­si­a­ni ai­kuis­lin­jal­ta

11.3.2018 8.50
Opistoblogi

Jäl­ki­pa­lo­ja elä­män­kaa­ri­vii­kol­ta

1.3.2018 6.07
Opistoblogi

Pi­meys ei tar­koi­ta pa­haa

18.12.2017 6.14
Opistoblogi

Hän to­del­la lau­laa sy­dä­mes­tään

7.10.2017 6.38
Opistoblogi

Kou­lu­tus­suun­nit­te­li­jan juh­la­het­kiä

19.7.2017 6.17
Opistoblogi

Opis­to­vuo­si an­toi luot­ta­mus­ta

31.5.2017 6.30
Opistoblogi

So­pi­vaa kie­len­käyt­tö­ä­kö?

18.4.2017 6.48
Opistoblogi

Kan­nat­taa­ko opis­to­vuo­si? – Aja­tuk­sia van­hem­man nä­kö­kul­mas­ta

12.3.2017 6.57
Opistoblogi

Mikä te­kee jou­lun?

21.12.2016 6.58
Opistoblogi

Kun ryh­ti suo­ris­tui

17.12.2016 6.46
Opistoblogi

To­del­li­nen kur­kis­tus­luuk­ku

4.10.2016 6.01
Opistoblogi

Niin kuin vii­meis­tä päi­vää

26.8.2016 6.04
Opistoblogi

Ri­pa­ri en­tis­ten opis­to­lais­ten sil­min

8.7.2016 6.32
Opistoblogi

Min­ne vie­kään tääl­tä tie­ni, sinä kan­nat, Ju­ma­la

3.5.2016 7.38
Opistoblogi

Sy­dä­men koti

28.3.2016 6.35
Opistoblogi

Unel­ma­o­pis­to

28.2.2016 7.00
Opistoblogi

Rans­ka vaih­tui Ra­nu­ak­si

8.2.2016 7.00
28.3.2020

Jee­sus sa­noo: "Äl­kää ta­voi­tel­ko ka­to­a­vaa ruo­kaa, vaan ka­to­a­ma­ton­ta, sitä, joka an­taa ikui­sen elä­män. Sitä teil­le an­taa Ih­mi­sen Poi­ka, sil­lä Isä, Ju­ma­la it­se, on mer­kin­nyt hä­net si­ne­til­lään." Joh. 6:27

Viikon kysymys