JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Arki saranoillaan

18.1.2016 6.26

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420160118062600

Sii­nä asun­nos­sa, jon­ne syk­syl­lä muu­tim­me, oli aluk­si lii­an vä­hän ovia. Me kat­soim­me toi­sen ih­mi­sen kans­sa sei­nän auk­ko­ja ja to­te­sim­me, et­tä aa­mu­kuu­den ko­li­si­ja ei us­kal­la ko­lis­ta rau­has­sa, kun ää­nil­lä ei ole es­tei­tä. Ja va­loa tu­lee vää­rään ai­kaan vää­rään paik­kaan, kun ele­tään omia elä­miä, me kak­si.

Ja me olem­me sel­lai­sia, et­tei­vät on­gel­mat jää lii­an pit­käk­si ai­kaa. Me tut­kim­me kel­la­ri­ker­rok­sen häk­ki­va­ras­to­ja ja löy­sim­me ta­ka­sei­nää vas­ten no­jaa­via ir­to-ovia. Pim­po­tim­me sit­ten va­ras­to­no­mis­ta­ja-asun­non ovi­kel­loa, et­tä hei. Oli­si vä­hän eri­lai­nen pyyn­tö. Et­tä sais­ko oven?

Ja se kan­net­tiin sa­ra­noil­le, ja se kään­tyi ja toi­mi, ja sil­lä saat­toi erot­taa ti­lo­ja toi­sis­taan. Ja pa­ras­ta oli, et­tä kun se oli mah­dol­lis­ta sul­kea, sen jät­ti­kin jos­kus ihan mie­lel­lään au­ki. Ihan odot­ti, et­tä toi­nen ih­mi­nen tu­li­si oven­suu­hun, is­tui­si kar­miin no­ja­ten ja pu­he­li­si.

Avat­tu ovi tar­koit­taa edel­leen: olen käy­tet­tä­vis­sä, kom­mu­ni­koin­ti sal­lit­tu. Sul­jet­tu ovi tar­koit­taa: tar­vit­sen omaa rau­haa. Se on sel­ke­ää vies­tin­tää.

Em­me me sen toi­sen ih­mi­sen kans­sa toi­si­am­me tun­te­neet, kun muu­tim­me. Ei se ol­lut niin tär­ke­ää. Toi­ses­ta tie­si, et­tä se us­koo sa­mal­la ta­val­la. Me­nee vii­kon­lop­puil­toi­na sa­maan tur­val­li­seen paik­kaan. Pu­he­li­mit­se neu­vo­tel­tiin, et­tä mi­nul­la on kah­vin­kei­tin ja hä­nel­lä pa­kas­tin, ja mo­lem­mis­ta on ok, et­tä vie­rai­ta vir­taa.

Alus­sa tie­ten­kin pik­kui­sen kuu­los­tel­tiin. Mi­ten op­pia hen­git­tä­mään sa­maa kämp­päil­maa juu­ri tuon ih­mi­sen kans­sa, jon­ka as­ke­lis­sa soi ai­van oman­lai­sen­sa ke­veys ja ras­kaus? Joka jät­tää käy­te­tyt voi­veit­set eri ta­val­la kuin minä?

Op­pii sitä, sie­tä­mään ja tyk­kää­mään­kin. Ros­ka­pus­sin vie­mis­tah­ti va­kiin­tui vink­sah­ta­nees­ti niin, et­tä toi­nen ih­mi­nen vie usein ja minä sit­ten kun sin­ne ei oi­ke­as­ti enää mah­du. Mi­nua pe­lot­taa li­ka­kai­von puh­dis­tus vä­hem­män kuin tois­ta ih­mis­tä, joka osaa teh­dä hy­vää ruo­kaa, lait­taa mu­siik­kia il­toi­hin ja kuun­nel­la toi­sia. Mi­nä­kin osaan mo­nia asi­oi­ta, mut­ten ai­na muis­ta. Ja kun minä olen tyh­jä, se toi­nen ih­mi­nen oi­val­taa. Ja kun hä­nel­lä ei rak­su­ta, saat­taa mi­nul­la vä­läh­tää.

Nyt oves­sa ole­vas­ta rä­mi­se­väs­tä luu­kus­ta pus­kee pos­tia, et­tä ta­lo­yh­ti­öön tu­lee yl­lä­ri­remp­paa. Me avaam­me vä­li­o­vet neu­vot­te­luun ja tyh­jen­näm­me sit­ten oh­jei­den mu­kaan oman va­ras­to­häk­kim­me par­vek­keel­le. Mon­ta kuu­ti­o­met­riä laa­ti­koi­ta pa­kas­tu­maan. Kuo­lee ötö­kät ai­na­kin.

Ei me pois läh­de­tä en­nen kuin käs­ke­tään. Vä­lil­lä ih­me­tel­lään, on­ko il­mas­sa enem­män siu­naus­ta vai var­je­lus­ta. Pär­jä­tään.

LottaL.
Neljäntoista isosisko raottelee kasvutynnyrinsä kantta luentosaleissa, pitää ihmisistä keskimäärin hyvin paljon ja on vähän idealisti, koska nuorena saa olla. Heräsikö ajatuksia? Voit olla minuun yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen lottahenniina@gmail.com
5.3.2024

Ennen tekin olitte pimeyttä, mutta nyt te loistatte Herran valoa. Eläkää valon lapsina! Valo kasvattaa hyvyyden, oikeuden ja totuuden hedelmiä. Ef. 5:8–9

Viikon kysymys