JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Talven rajalla

14.11.2015 6.41

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420151114064100

Tar­peel­lis­ta on kul­ke­mi­nen sun­nun­tai­aa­mun utui­ses­sa ja­lo­pui­den al­ta, kun tai­vas on ma­ta­lal­la. Hi­taas­ti sil­mä tot­tuu, al­kaa näh­dä: ke­säl­lä leh­vien var­joon jää­nyt sam­mal on tääl­lä hie­noin­ta sa­met­tia, vä­ke­vän vih­re­ää. Su­mus­ta nou­see vie­lä muu­ta­ma pu­ner­ta­va ryöp­py ra­pi­se­vaa leh­teä.

Me jääm­me maa­ta vas­ten puh­tai­siin leh­tiin ja le­vi­täm­me kä­det, et­tem­me pu­to­ai­si ylös. Maan­ra­jas­ta kat­sot­tu­na tam­mien ris­tik­koi­set si­lu­e­tit täyt­tä­vät koko tai­vaan alan. Me osoit­te­lem­me ok­siin, tut­kim­me haa­rau­tu­mi­sen lo­giik­kaa: jär­jes­tel­mäl­li­sen sa­tun­nai­suu­den kiin­nit­tä­vää kau­neut­ta.

Yk­si ras­kas­run­koi­nen puu on ku­mar­tu­nut ai­van maa­han as­ti vie­rei­sen suo­ran run­gon tiel­tä yl­tääk­seen au­ke­an va­loon.

– On­ko tuo toi­nen puu it­sek­kääm­pi kuin tuo toi­nen, kun se on pa­kot­ta­nut toi­sen nöyr­ty­mään, joku ky­syy.

– Ei­vät ne ole mi­tään hy­vän ja pa­han tie­don pui­ta, sa­noo toi­nen. Ei niil­lä ole etiik­kaa. Ne ovat vii­saas­ti luo­tu­ja eloon­jää­viä pui­ta.

– Ih­mi­sel­lä sil­ti on.

– Ih­mi­nen voi va­li­ta.

Etääm­pää kuu­luu kii­pei­le­vien las­ten nau­rua. Me nou­sem­me juur­ten vä­lis­tä ja ky­sym­me, mil­loin meis­tä tuli niin van­ho­ja, et­tem­me enää tar­tu ro­soi­hin ja vedä it­se­äm­me ok­sil­le.

– Kyl­lä ih­mi­ses­sä ihan iäs­tä riip­pu­mat­ta on sel­lais­ta pui­hin kii­pe­ä­mi­sen ikä­vää, joku sa­noo.

– Vai on­ko se kau­as nä­ke­mi­sen ikä­vää?

– Mit­ta­kaa­van ikä­vää se on. Jos­kus pi­tää vain men­nä hir­ve­än kor­ke­al­le tai ma­ta­lal­le, et­tä muis­taa min­kä ko­koi­sia asi­at ovat.

Vä­lil­lä riit­tää, kun mat­kal­la lu­en­nol­le ko­et­taa kä­del­lä vaah­te­ran run­koa. Kaar­na on ar­jen­kar­he­aa, sii­tä voi pi­tää kiin­ni, ja sen al­la hi­taa­na syk­kee­nä tun­tuu hen­gi­tys kuin rou­taan­tu­vas­ta maas­ta, kai­kis­ta sy­väl­le pai­nu­neis­ta eläi­mis­tä. On tal­ven raja, ke­sän hu­mi­na par­haas­sa säi­lös­sä sy­väl­lä juu­ris­sa.

Muis­taa, et­tä ne ihan pe­ru­sa­si­at ovat juu­re­vas­ti kiin­ni maas­sa, niin kuin puu.

LottaL.
Neljäntoista isosisko raottelee kasvutynnyrinsä kantta luentosaleissa, pitää ihmisistä keskimäärin hyvin paljon ja on vähän idealisti, koska nuorena saa olla. Heräsikö ajatuksia? Voit olla minuun yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen lottahenniina@gmail.com
5.3.2024

Ennen tekin olitte pimeyttä, mutta nyt te loistatte Herran valoa. Eläkää valon lapsina! Valo kasvattaa hyvyyden, oikeuden ja totuuden hedelmiä. Ef. 5:8–9

Viikon kysymys