JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Alttari ei kysy paikkaa

6.12.2016 6.53

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420161206065300

Olem­me tot­tu­neet sii­hen, et­tä kir­kois­sa on alt­ta­ri. Kirk­ko tun­tuu ti­la­na ar­vok­kaal­ta ja py­häl­tä. Ja alt­ta­ri kir­kon kes­ki­pis­teel­tä, sen tär­keim­mäl­tä osal­ta. Mut­ta voi­ko alt­ta­ri ol­la muu­al­la­kin?

Su­ku­pol­vien saa­tos­sa alt­ta­rei­ta on pys­ty­tet­ty ju­ma­lan­pal­ve­lus­ta var­ten no­pe­as­ti mo­nen­lai­siin paik­koi­hin. Pa­la­nei­den kirk­ko­jen rau­ni­oil­le, lai­voi­hin myrs­kyn kes­kel­le ja rin­ta­mal­le so­dan pau­hun var­joon.

On ole­mas­sa mat­ka-alt­ta­rei­ta, jot­ka luo­vat kirk­ko­ti­laa sin­ne, mis­sä kirk­koa ei ole. Muis­tan, kun va­rus­mies­pal­ve­luk­ses­sa oli me­nos­sa pe­rus­kou­lu­tus­kau­den en­sim­mäi­set vii­kot. Erää­nä il­ta­na koko komp­pa­nia oli ko­men­net­tu as­falt­ti­pi­hal­le. Sei­soim­me suo­ri­na ko­meis­sa ri­veis­sä. So­ti­las­pas­to­ri ja­koi kai­kil­le so­ti­laan vir­si­kir­jat ja ker­toi, et­tä vie­täm­me eh­tool­lis­har­taut­ta.

Ti­lan­tees­sa oli py­hän tun­tua. So­ti­las­pas­to­rin mat­ka-alt­ta­ri oli vaa­ti­ma­ton, mut­ta sii­nä oli tar­peek­si. Mi­nua kos­ket­ti se, et­tä eh­tool­li­nen tuli kes­kel­le ar­kea. Muis­te­len miet­ti­nee­ni, kuin­ka tär­kei­tä tuol­lai­set ti­lai­suu­det ovat var­maan ol­leet­kaan sota-ai­ka­na rin­ta­mal­la.

Sota-ajan so­ti­lail­la yh­teys ko­tiin oli sil­loin täl­löin saa­pu­neet kir­jeet. Ei ol­lut il­ta­lo­mia ei­kä pu­he­li­mia. Sota ja kuo­le­man­pel­ko oli­vat päi­vit­täin läs­nä. Ko­to­na oli huo­li, pa­laa­ko so­ti­las kos­kaan. Ja rin­ta­mal­la mur­he, mi­ten ko­to­na tul­laan toi­meen. Hen­gel­li­set asi­at tu­li­vat lä­hel­le. Ju­ma­laa ru­koil­tiin isän­maan ja koko kan­san tur­vak­si. Sil­loin alt­ta­ri on voi­nut mer­ki­tä konk­reet­tis­ta tur­va­paik­kaa, jos­sa on saa­tu het­kek­si hil­jen­tyä Ju­ma­lan kas­vo­jen edes­sä.

Eräs mies ker­toi, mi­ten pal­jon hän­tä oli pu­hu­tel­lut van­ki­las­sa hä­nel­le pys­ty­tet­ty alt­ta­ri. Hän kai­pa­si evan­ke­liu­mia ja vah­vis­tus­ta eh­tool­li­ses­ta. Näin sai ta­pah­tua. Alt­ta­ri tuli sin­ne, mis­sä sitä ki­pe­äs­ti kai­vat­tiin. Hil­jen­ty­mi­sen, ru­kouk­sen ja sak­ra­men­tin ja­ka­mi­sen pai­kak­si. Ja mikä suu­rin­ta, alt­ta­rin ää­res­sä ju­lis­tet­tiin syn­nin­pääs­tön sa­nat.

On ole­mas­sa ai­van eri­tyi­nen alt­ta­ri, jota ei ole kä­sil­lä teh­ty. Se voi­daan pys­tyt­tää min­ne vain. Erääs­sä sa­noit­ta­mas­sa­ni lau­lus­sa lau­le­taan: “Pol­vis­tun taas ar­mon alt­ta­ril­le. Pääs­tön­sa­nat lau­sut kai­paa­val­le, tun­nol­ta­ni syn­nit pyy­hit pois.” Ker­ran lau­loim­me sitä kuo­ros­sa ja joku kuo­ro­lai­sis­ta ih­met­te­li, mik­si en ole kir­joit­ta­nut sitä mo­ni­kos­sa, eli “kai­paa­vil­le” ja “tun­noil­tam­me”, kun kui­ten­kin eh­tool­li­sel­le yleen­sä pol­vis­tu­taan muun seu­ra­kun­nan kans­sa. Hän il­mei­ses­ti ajat­te­li, et­tä ar­mon alt­ta­ri on se konk­reet­ti­nen alt­ta­ri, mikä kirk­koi­hin on ra­ken­net­tu.

Ker­roin, et­tä aja­tuk­se­ni ei ol­lut kir­joit­taa eh­tool­lis­lau­lua. Ar­mon alt­ta­ri ei vält­tä­mät­tä ole konk­reet­ti­nen paik­ka. Pol­vis­tum­me ku­vain­nol­li­ses­ti ar­mon alt­ta­ril­le sil­loin, kun otam­me vas­taan syn­nin­pääs­tön sa­nat. Ju­ma­la pys­tyt­tää hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti si­nul­le ja mi­nul­le ar­mon alt­ta­rin sin­ne, mis­sä kai­paam­me kuul­la ilo­sa­no­maa Va­pah­ta­jas­ta ja syn­tien so­vit­ta­jas­ta. Niin­pä ar­mon alt­ta­ri voi tä­nään­kin ol­la juu­ri siel­lä, mis­sä nyt olet. Siel­lä, mis­sä kak­si tai kol­me on kool­la.

JuhoLehtola
Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kuusi lasta. Työskentelen oppimisen, opettamisen, viestinnän ja näitä tukevan teknologian parissa. Vapaa-aikaani kulutan puuhastelemalla kotona, opiskelemalla milloin mitäkin ja harrastamalla musiikkia. Blogikirjoitusteni aiheet nousevat usein arkisista tilanteista perheessä ja työssä. Voit antaa minulle palautetta kirjoituksistani osoitteeseen juho.lehtola@gmail.com
JuhoLehtola

Kiitollisuus tästä päivästä

11.1.2017 6.38
JuhoLehtola

Se on neuvolapäivä

12.11.2016 6.18
JuhoLehtola

Uupunut tarvitsee ymmärtämistä ja apua

6.10.2016 6.50
JuhoLehtola

Isän huolenpito ei unohdu

7.9.2016 6.09
JuhoLehtola

Sain soiton, laulun lahjan sydämeen

28.6.2016 6.05
JuhoLehtola

Lukkoja

31.5.2016 10.20
JuhoLehtola

Ei ole ketään, jota ei tunne kukaan

10.5.2016 6.48
JuhoLehtola

Työpaikka on lahja

8.4.2016 6.56
JuhoLehtola

Takapenkin kuluttajasta tiedonjanoiseksi opiskelijaksi

4.3.2016 7.05
JuhoLehtola

Pysäyttääkö mikään niin?

4.2.2016 6.48
JuhoLehtola

Virtuaalikynttilä

6.1.2016 6.39
JuhoLehtola

Ihmeellisen paljon sisältäviä sanoja

12.12.2015 6.39
JuhoLehtola

Lämpöä

8.11.2015 6.45
JuhoLehtola

Kelpaammeko?

6.10.2015 7.07
JuhoLehtola

Tänään minä, huomenna sinä

31.8.2015 3.55
JuhoLehtola

Rakastanko, tahdonko?

3.8.2015 6.09
JuhoLehtola

Aurinko on sydämen tila

29.6.2015 10.16
JuhoLehtola

Avaimia

2.6.2015 6.20
JuhoLehtola

Vaeltajan virsi

1.5.2015 6.31
JuhoLehtola

​Peukkuviestiä

3.4.2015 6.32
JuhoLehtola

​Elämän ihmeestä kiitollisena

4.3.2015 6.24
JuhoLehtola

​Rauha miljoonakaupungissa

31.1.2015 6.55
JuhoLehtola

​Joulun ihme

24.12.2014 6.31
JuhoLehtola

​Kirkon jäsenenä

6.12.2014 6.59
JuhoLehtola

​Palvelijan arka pyyntö

4.11.2014 6.05
JuhoLehtola

​Seuraa minua!

4.10.2014 6.14
JuhoLehtola

​Aurinkolaulu

2.9.2014 7.16
JuhoLehtola

Repullisia

28.7.2014 0.00
JuhoLehtola

Kertokaa lastenlapsille lauluin

28.6.2014 6.53
JuhoLehtola

​Mummut opettivat uskomaan

29.5.2014 7.20
JuhoLehtola

Lapsenmielellä

29.4.2014 6.19
JuhoLehtola

Etsi hyvä uutinen

26.3.2014 10.17
1.12.2024

– Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Siunattu isämme Daavidin valtakunta, joka nyt tulee! Hoosianna korkeuksissa! Mark. 11:9–10

Viikon kysymys