JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Lähetysmatka koronan varjossa – SRK:n lähetystyötä Venäjällä 30 vuotta

5.4.2020 6.30

Juttua muokattu:

31.3. 11:50
2020033111503620200405063000

Ajoim­me tors­tai­na 12. maa­lis­kuu­ta 2020 Mark­ku Hol­man ja ve­nä­jän kie­len tulk­kim­me Mat­ti Ver­ro­sen kans­sa koh­ti itä­ra­jaa. Olim­me me­nos­sa vii­den päi­vän lä­he­tys­mat­kal­le Laa­to­kan ja Ää­ni­sen Kar­ja­laan.

Olim­me vie­lä Suo­men puo­lel­la, kun saim­me kän­nyk­kääm­me SRK:n lä­he­tys­sih­tee­ri Mii­ka Kop­pe­roi­sel­ta ajan­koh­tais­ta tie­toa ko­ro­na­vi­ruk­ses­ta ja sii­hen liit­ty­viä SRK:n oh­jei­ta. Lä­hes­ty­es­säm­me ra­ja­ny­li­tys­paik­ka luim­me myös tie­do­tus­vä­li­neis­tä asi­an ke­hit­ty­mi­ses­tä. Olim­me Mark­ku Hol­man au­tos­sa. Koim­me, et­tä elim­me poik­keuk­sel­lis­ta ai­kaa.

Myös 30 vuot­ta sit­ten elim­me poik­keuk­sel­li­ses­sa il­ma­pii­ris­sä. Maat ja kan­sat oli­vat va­ruil­laan, uu­ti­sia seu­rat­tiin. Itä­ra­jam­me ta­ka­na Neu­vos­to­lii­tos­sa ta­pah­tui vuon­na 1991 val­lan­ku­mous. Myös maan ide­o­lo­gia muut­tui muun mu­as­sa si­ten, et­tä ju­ma­lan­kiel­tei­syy­des­tä luo­vut­tiin. Nyt siel­lä sai har­joit­taa taas us­kon­toa. Elet­tiin his­to­ri­al­lis­ta, kään­teen­te­ke­vää ai­kaa.

Tuo kään­ne mer­kit­si myös sitä, et­tä Ju­ma­lan val­ta­kun­nan evan­ke­liu­mia saa­tiin taas saar­na­ta Ve­nä­jäl­lä jul­ki­ses­ti lä­hes sa­dan vuo­den jäl­keen. Saa­pu­neen pyyn­nön seu­rauk­se­na SRK:n lä­he­tys­seu­rat pi­det­tiin Vii­pu­ris­sa jo syk­syl­lä 1990. Sen jäl­keen seu­ro­ja ryh­dyt­tiin pi­tä­mään mo­nil­la muil­la­kin Ve­nä­jän paik­ka­kun­nil­la.

Kun kä­vim­me syk­syl­lä 1991 SRK:n hen­ki­lö­kun­nan ret­kel­lä Vii­pu­ris­sa ja Pie­ta­ris­sa, mat­kam­me ai­ka­na oli myös seu­ro­ja. Pal­jon vä­keä, var­sin­kin in­ke­ri­läi­siä van­huk­sia, is­tui seu­rois­sa Pie­ta­rin esi­kau­pun­ki­a­lu­eel­la erään ylä­as­teen juh­la­sa­lis­sa. SRK:n pää­sih­tee­ri Voit­to Sa­ve­la pu­hui. Hä­nen ta­ka­naan nä­kyi val­ta­van­ko­koi­nen Le­ni­nin kuva. To­te­sin tul­kin vä­li­tyk­sel­lä kou­lun reh­to­ril­le:

– Sa­lis­sa on vie­lä Le­ni­nin kuva.

Reh­to­ri vas­ta­si:

– Ei ole vie­lä tul­lut käs­kyä sen pois­ta­mi­ses­ta!

Vie­lä 1900-lu­vun al­ku­puo­lel­la evan­ke­liu­mia saar­nat­tiin jul­ki­ses­ti Ve­nä­jäl­lä. Sit­ten koit­ti neu­vos­to­a­jan hil­jai­suus. Mo­nil­le oli kui­ten­kin jää­nyt evan­ke­liu­min sie­men itä­mään, sil­lä lap­suu­den seu­rois­ta oli jää­nyt kau­nis muis­to. Mo­nia hei­tä tuli nyt pi­det­tä­viin lä­he­tys­seu­roi­hin.

Kun olim­me 2010-lu­vun lop­pu­puo­lel­la Mos­ko­vas­sa lä­he­tys­mat­kal­la, Mat­ti När­hi pu­hui In­ke­rin kir­kon ju­ma­lan­pal­ve­luk­ses­sa. Pent­ti Käh­kö­nen tulk­ka­si. Ju­ma­lan­pal­ve­luk­sen lop­pu­puo­lel­la kirk­ko­her­ra kut­sui kirk­ko­vä­en eh­tool­lis­kai­teen ää­rel­le siu­nat­ta­vak­si. Is­tuim­me etu­pen­kis­sä.

Eteem­me as­te­li iä­käs mum­mo. Hän sa­noi:

– Ha­lu­ai­sin tul­la siu­nat­ta­vak­si sil­lä siu­nauk­sel­la, jota kuu­lin lap­se­na seu­rois­sa ja jota kuu­lin äs­ken saar­nas­sa.

– Ha­lu­at­te­ko te us­koa syn­tin­ne an­teek­si, Pent­ti ky­syi.

– Ha­lu­an!

Siu­na­sim­me hä­nel­le syn­nit an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä.

– Spa­si­ba, hän kiit­ti ve­nä­jäk­si ja as­te­li ta­kai­sin penk­kiin.

Kes­kus­te­lim­me vel­jien kans­sa ta­pah­tu­mas­ta. Vuo­si­kym­me­nien ta­kai­set seu­rat ja ko­din kyl­vö ei­vät ol­leet men­neet huk­kaan. Mum­mon sy­dä­meen oli jää­nyt tur­val­li­sen evan­ke­liu­min kai­puu.

Ju­ma­la joh­taa val­ta­kun­taan­sa ja kan­so­jen vai­hei­ta. Mah­ta­van val­ta­kun­nan joh­don ja ide­o­lo­gi­an piti vaih­tua, jot­ta evan­ke­liu­mi saat­toi taas kul­keu­tua nii­den luok­se, jot­ka sitä kai­pa­si­vat.

Kun SRK:n lä­he­tys­työ al­koi 1990-lu­vun alus­sa Ve­nä­jäl­lä, siel­lä ko­et­tiin voi­ma­kas­ta he­rä­tyk­sen ai­kaa. Seu­ra­pai­kat täyt­tyi­vät. Pa­ran­nuk­sen te­ki­jöi­tä oli. To­teu­tui kui­ten­kin myös Jee­suk­sen ver­taus nel­jän­lai­ses­ta kyl­vö­maas­ta. Sie­me­niä meni myös ko­vaan maa­han, ki­vik­ko­maa­han ja oh­dak­kei­den se­kaan.

Neu­vos­to­ai­ka­na eli myös hei­tä, jot­ka oli­vat var­jel­tu­neet us­kos­sa. He ko­ki­vat vai­noa, van­git­se­mi­sia ja hei­tä myös sur­mat­tiin. Yh­tey­den saa­mi­nen neu­vos­to­a­jan ”van­hoi­hin us­ko­vai­siin” oli suo­ra­nai­nen ih­me. Nois­ta vai­heis­ta ker­ro­taan enem­män SRK:n kir­jas­sa Evan­ke­liu­min ih­mei­tä.

Mo­net 1990-lu­vun kil­voit­te­li­jois­ta ovat jo nuk­ku­neet van­hurs­kas­ten le­poon. Kun sil­loin seu­ra­vä­keä oli huo­neet täyn­nä, on ny­kyi­sin vä­keä muu­ta­mis­ta hen­ki­löis­tä muu­ta­miin kym­me­niin. Yk­si­kin lam­mas on Hy­väl­le Pai­me­nel­le ra­kas.

Ju­ma­lan val­ta­kun­nan evan­ke­liu­mi on kuin sa­de­pil­vi. Se saa­puu, tuo­reut­taa maa­ta ja siir­tyy toi­saal­le. Ve­nä­jäl­lä vie­lä sa­taa, on et­sik­ko­ai­ka. Siel­lä seu­ro­ja odo­tel­laan.

– Tul­kaa uu­des­taan, äl­kää unoh­ta­ko mei­tä, lä­he­tys­pu­hu­jil­le sa­no­taan.

Olim­me Erk­ki Sa­ve­lan ja Lau­ri Han­ni­lan kans­sa Mos­ko­vas­sa In­ke­rin kir­kon seu­ra­kun­ta­ta­lol­la. Seu­ro­jen jäl­keen luok­sem­me tuli mos­ko­va­lai­nen us­ko­vai­nen mies. Hän ojen­si meil­le val­koi­seen, ser­la­pa­pe­riin kää­ri­tyn, tei­pil­lä vah­vis­te­tun pie­nen kää­rön. Hän sa­noi:

– Tämä on Mos­ko­van us­ko­vais­ten lah­ja. Vei­sit­te­kö tä­män SRK:lle kii­tok­sek­si sii­tä, et­tä siel­tä lä­he­tään pu­hu­jia Ve­nä­jäl­le seu­ran­pi­toon.

Vein kää­rön SRK:n kont­to­ril­le pää­sih­tee­ri Juha Kaa­ri­vaa­ral­le. Hän ava­si sen. Siel­lä oli 50 eu­ron se­te­li. Ym­mär­sim­me, et­tä se oli an­net­tu sy­dä­mes­tä.

Olem­me kyl­vä­jiä, Ju­ma­la an­taa kas­vun. Kun apos­to­li Pie­ta­ri saar­na­si, kuu­li­joi­ta oli eri kan­sois­ta ja kie­lis­tä. Kol­me­tu­hat­ta kuu­li­jaa us­koi evan­ke­liu­min. Me­kään em­me tien­neet ju­ma­lan­pal­ve­lus­saar­nam­me pää­tyt­tyä, kuka us­koi.

Erään ker­ran huo­ma­sin nuo­ren mie­hen kuun­te­le­van kiin­te­äs­ti pu­hei­tam­me Mos­ko­van In­ke­rin kir­kos­sa. Mark­ku Lau­no­nen pu­hui kir­kon ala­ker­ras­sa. Väen kah­vi­tel­les­sa sa­noin vii­pu­ri­lai­sel­le tul­kil­lem­me:

– Ky­sy­pä täl­tä nuo­rel­ta mie­hel­tä, mitä hän ajat­te­li pu­heis­tam­me.

Nuo­ri mies ker­toi hy­vin myön­teis­tä saar­nois­tam­me. Sa­noim­me:

– Niis­sä tuli esil­le, et­tä tääl­lä maan pääl­lä saa us­koa syn­tin­sä an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä. Ha­lu­at­ko sinä us­koa?

Nuo­ri mies vas­ta­si va­pau­tu­nees­ti:

– Minä us­koin­kin. Saar­nas­sa lu­vat­tiin: us­ko kaik­ki syn­nit an­teek­si!

To­te­sim­me, et­tä kävi niin kuin Pie­ta­rin saar­na­tes­sa.

Mei­dän maa­lis­kui­nen mat­kam­me Laa­to­kan ja Ää­ni­sen Kar­ja­laan ei kes­tä­nyt viit­tä päi­vää niin kuin oli suun­ni­tel­tu. Oh­jel­mas­sam­me oli vii­det seu­rat ja ju­ma­lan­pal­ve­lus­saar­na. Pi­dim­me kol­met seu­rat. Olim­me ko­ro­na­vi­rus­ti­lan­teen vuok­si koko ajan yh­tey­des­sä Suo­meen, ja pää­tim­me pa­la­ta kes­ken mat­kan.

Kes­kus­te­lim­me au­tos­sa ti­lan­tees­ta, joka oli äk­kiä muut­tu­nut ihan maa­il­man­laa­jui­ses­ti. To­te­sim­me: Ju­ma­la on ih­meel­li­nen! Hän sal­lii pie­nen vi­ruk­sen le­vi­tä niin, et­tä koko maa­il­man elä­mä py­säh­tyy. Sii­hen ei ky­ke­ne mah­ta­vin­kaan val­ta­kun­nan pää­mies.

Koim­me tur­val­li­suut­ta, kun ajat­te­lim­me Ju­ma­lan lu­pauk­sia. Hän joh­taa val­ta­kun­taan­sa ja kan­so­jen vai­hei­ta. Hän on omien­sa kans­sa joka het­ki. Psal­min mu­kaan hän pi­tää ai­van kä­des­tä kiin­ni ja ta­lut­taa omi­aan.

Teks­ti ja ku­vat: Toi­vo Määt­tä

Lähetystyössä
SRK tekee lähetystyötä kotimaassa ja ulkomailla. Työ sisältää lähetysmatkoja, paikallisen toiminnan tukemista sekä humanitaarista avustustoimintaa lähetystyön kohdemaissa. Tässä blogissa muun muassa puhujat, tulkit ja seuravieraat kertovat kokemuksiaan lähetystyöstä.Voit antaa palautetta tai kertoa toiveita tähän blogiin liittyen osoitteeseen lahetystyo@srk.fi. Kuva: Kalevi Niemikorpi
Lähetystyössä

Evankeliumia slummissa

25.8.2022 12.00
Lähetystyössä

Ajatuksia humanitaarisesta avusta

15.6.2022 7.00
Lähetystyössä

Tavataanhan taivaassa?

12.12.2021 6.00
Lähetystyössä

Sanan siemenen kylväjät

28.8.2021 7.00
Lähetystyössä

Sanan kylvöä kaukomailla

22.8.2021 7.05
Lähetystyössä

Seurat teeplantaasilla

7.3.2020 6.45
Lähetystyössä

Joululeirillä Sveitsissä

20.12.2019 6.44
Lähetystyössä

Evankeliumia eri kielillä Kenian lähetysmatkalla

18.11.2019 13.17
Lähetystyössä

Porvoossa kuultiin Raamatun ihmeistä

12.11.2019 6.06
Lähetystyössä

Kenia, maa siellä kaukana päiväntasaajalla

29.7.2019 6.46
Lähetystyössä

Terveisiä tulkkikopista

16.7.2019 8.15
Lähetystyössä

Seurapoluilla Länsi-Afrikassa

3.7.2019 6.47
Lähetystyössä

Lähetystyön ja humanitaarisen avun infopiste Suviseuroissa

15.6.2019 6.35
Lähetystyössä

Valgus mu teel - Valo minun matkallani

20.5.2019 6.40
Lähetystyössä

Lähimmäisenrakkautta Gambiassa

18.5.2019 6.20
Lähetystyössä

Ketä tästä käy kiittäminen?

30.4.2019 9.29
Lähetystyössä

Entre Amigos

24.3.2019 6.47
Lähetystyössä

Kokemuksia jakamassa

2.3.2019 6.42
Lähetystyössä

Yllytetään niitä uskomaan!

23.1.2019 6.03
Lähetystyössä

Matka Zürichiin

13.11.2018 6.35
Lähetystyössä

Itsestäänselvyydet muuttuivat lahjoiksi

1.11.2018 6.54
Lähetystyössä

Seuramatkalla Pietarissa ja Pihkovassa – Jumala antaa kasvun

22.9.2018 6.17
Lähetystyössä

Lähetysmatkalla Guineassa

16.8.2018 6.29
Lähetystyössä

Säpinää Suviseurojen humanitaarisen avun infopisteellä

8.7.2018 7.31
Lähetystyössä

Kalamiesten toiveikkuutta

30.6.2018 6.32
Lähetystyössä

Tulkkina Venäjän lähetystyössä

31.5.2018 6.22
Lähetystyössä

Kohtaamisia Keniassa

22.5.2018 6.48
Lähetystyössä

Kokemuksia kotimaan kaksikielisestä lähetystyöstä

25.3.2018 6.45
Lähetystyössä

Elämän leipää murtamassa

20.2.2018 6.23
Lähetystyössä

Ystävällisyyttä ja yhteydentunnetta

22.1.2018 6.58
4.10.2022

Herra, sinä valmistat meille rauhan. Myös se on sinun tekoasi, niin kuin kaikki mitä me olemme saaneet aikaan. Jes. 26:12

Viikon kysymys