JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

​Asun­to­vau­nu­e­lä­mää

4.6.2014 7.35

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420140604073500

Aset­te­len si­li­tet­ty­jä pai­to­ja­ni mat­kai­lu­vau­nun vaa­te­kaap­piin. Kah­dek­san kuu­kau­den mit­tai­nen pro­jek­ti­työ toi­sel­la puo­lel­la maa­ta päät­tyy en­nen ju­han­nus­ta. Olen ir­ti­sa­no­nut työ­a­sun­to­ni vuok­ra­so­pi­muk­sen, ja asun pari vii­meis­tä ke­sä­viik­koa asun­to­vau­nus­sa­ni jär­ven ran­nal­la työ­paik­ka­kun­ta­ni maa­seu­dul­la. Nyt pak­kaan vau­nua ko­to­na työ­mat­kaa var­ten. Pro­jek­tin pää­tyt­tyä pa­laan vau­nu­ni kans­sa ko­tiin, pak­kaam­me vau­nun uu­del­leen ja suun­taam­me su­vi­seu­roi­hin.

En­sim­mäi­nen asun­to­vau­num­me oli ai­kan­sa mit­ta­puun mu­kaan suu­ri, sii­nä oli kak­si ker­ros­pe­tiä ja nel­jä pyö­rää. Vilk­kaim­pi­na ke­si­nä asuim­me sii­nä nel­jä tai vii­si­kin viik­koa yh­teen me­noon koko per­he ja toi­si­naan mu­ka­na oli koi­ra­kin. Sa­maan lo­ma­mat­kaan mah­tui tu­han­sien ki­lo­met­rien li­säk­si su­vi­seu­rat ja kah­det­kin maa­kun­nal­li­set seu­rat.

Vau­nun ja pik­ku­bus­sin pak­kaa­mi­nen kym­men­hen­ki­sen per­heen kuu­kau­den asu­mis­ta var­ten on tai­to- ja kär­si­väl­li­syys­la­ji. Vau­nun kaik­ki kaa­pit ja kaap­pien­pääl­lyk­set, vuo­tei­den alus­ti­lat ja vä­li­köt täyt­tyi­vät vaa­te­pi­nois­ta. Au­ton kaik­ki va­paat ti­lat penk­kien al­ta ja si­vus­toil­ta otet­tiin hyö­ty­käyt­töön. Kaik­ki­al­la oli vaat­tei­ta, le­lu­ja, har­ras­tus­vä­li­nei­tä, pii­rus­tus­pa­pe­ria, vä­ri­ky­niä, leh­tiä ja kir­jo­ja. Yh­te­nä ke­sä­nä ak­vaa­ri­oon il­mes­tyi sa­kea par­vi poi­ka­sia juu­ri en­nen su­vi­seu­ra­mat­kaa ja poi­ka­set pää­si­vät su­vi­seu­ra­mat­kal­le kirk­kaas­sa muo­vi­ra­si­as­sa mat­kai­lu­vau­nun ylä­kaa­pin pääl­lä.

Muis­tan ke­sän, kun pik­ku­bus­sim­me ve­si­pump­pu al­koi vuo­taa su­vi­seu­ra­vii­kol­la. Mi­nun piti ol­la su­vi­seu­ra­ken­täl­lä seit­se­män­sa­dan ki­lo­met­rin pääs­sä tors­tai­na aa­mul­la, en­kä löy­tä­nyt mis­tään pik­ku­bus­sin ve­si­pum­pul­le kor­jaa­jaa. Su­vi­seu­ra­paik­ka­kun­nal­ta loh­du­tel­tiin pu­he­li­mes­sa, et­tä kyl­lä me vie­lä pää­sem­me ajois­sa seu­ra­ken­täl­le. Ja niin kävi, et­tä kes­ki­viik­ko­na yk­si au­to­a­sen­ta­ja lu­pau­tui vaih­ta­maan ve­si­pum­pun työ­päi­vän­sä jäl­keen yli­työ­nä.

Au­tom­me ve­si­pum­pun vaih­to oli ta­val­lis­ta työ­lääm­pi, ra­ken­ne oli poik­ke­a­va ja moot­to­ri­ti­la ah­das. Il­ta ku­lui. Kun lo­pul­ta il­ta­myö­häl­lä pe­ruut­te­lin bus­sin ko­ti­pi­haan ää­ri­ään myö­ten pa­ka­tun asun­to­vau­nun eteen, is­tui­vat por­tail­la ri­vis­sä kaik­ki kah­dek­san las­tam­me ne­li­vuo­ti­aas­ta kuu­si­tois­ta­vuo­ti­aa­seen lau­kut ja eväät sy­lis­sään au­toa ja mi­nua odot­ta­mas­sa.

Enää ei­vät asun­to­vau­nun hyl­lyt ja vuo­tei­den alus­tat pur­sua ää­ri­ään myö­ten täy­si­nä. Vaik­ka tämä vau­num­me ei ole suu­ri, sen kaa­pit ei­vät täy­ty kat­toon as­ti. Osa pyy­he­kouk­ku­jen ri­vis­tä on tyh­jä­nä, kaa­pis­sa vaa­te­puut ko­li­se­vat toi­si­aan vas­ten. Jal­ka­poh­ja­ni ei ta­voi­ta lat­ti­al­ta Lego-pa­lik­kaa. Au­rin­ko piir­tää suu­ren kat­toik­ku­nan kaut­ta läi­kän asun­to­vau­nun lat­ti­al­le ja saa ko­toi­san rä­sy­ma­ton rai­dat heh­ku­maan vä­ri­kyl­läi­si­nä. Tuu­le­tan tal­ven il­maa ulos ik­ku­nois­ta. Vau­nun kaa­peis­sa ja hyl­lyil­lä vii­pyy mo­nien ru­kous­ten huo­kaus.

PekkaLassila
Opiskeluaikana aloitimme vaimoni kanssa tyhjästä. Nyt meillä on kahdeksan aikuista lasta, vävyjä, miniöitä ja lastenlapsia ja olemme jälleen kahden. Vapaa-aikana matkustelemme. Viihdyn vesillä ja luonnossa. Luen mielelläni kaunokirjallisuutta. Työskentelen kuvaajana, kirjoittajana sekä kouluttajana media-alalla ja viestinnän parissa. Kirjoittaminen on yksinäistä puuhaa, lukeminen ei. Jos tekstini herätti ajatuksen tai mielikuvan, jonka haluat jakaa kanssani, osoitteeni on pekka.lassila@me.com
PekkaLassila

Vii­mei­nen toi­vo­mus

12.12.2016 6.59
PekkaLassila

Sy­dän pu­huu

22.11.2016 6.44
PekkaLassila

Ala­ny­an seu­rois­sa

15.10.2016 6.09
PekkaLassila

Maja seu­ra­sa­lis­sa

11.9.2016 6.32
PekkaLassila

Vesi juok­si kirk­kaa­na kuin ar­mo

14.8.2016 6.57
PekkaLassila

Lau­let­han vir­si

26.7.2016 6.09
PekkaLassila

Rau­hal­li­sen tuu­lis­ta vai pe­tol­li­sen tyyn­tä

24.6.2016 6.50
PekkaLassila

Re­hel­li­ses­ti syn­ti­nen

14.5.2016 6.55
PekkaLassila

Päi­vä­kir­ja­mer­kin­tö­jä pää­si­äi­sen ajal­ta

1.4.2016 7.00
PekkaLassila

Ei kaik­ki kir­joi­tet­tu ole tot­ta

14.3.2016 6.46
PekkaLassila

Mi­hin ys­tä­vyys jäi?

14.2.2016 6.54
PekkaLassila

Kun työ lop­puu

12.1.2016 6.22
PekkaLassila

Jou­lu­puu­ta ra­ken­ta­es­sa

24.12.2015 7.03
PekkaLassila

Kir­je ys­tä­väl­le

12.11.2015 7.02
PekkaLassila

Kris­til­li­ses­ti vai ta­san?

14.10.2015 6.26
PekkaLassila

Mikä riit­tää?

8.9.2015 6.57
PekkaLassila

Lo­pun ajan lap­se­na

9.8.2015 6.21
PekkaLassila

Su­vi­seu­ro­ja ja sa­vi­seu­ro­ja

2.7.2015 6.30
PekkaLassila

Mat­kal­la

4.6.2015 6.33
PekkaLassila

Kirk­ko ja jää­kiek­ko­lii­ga

7.5.2015 6.14
PekkaLassila

​Ek­syk­sis­sä

7.4.2015 6.41
PekkaLassila

​Su­ku­pol­vien ket­jus­sa

14.3.2015 6.42
PekkaLassila

​Toi­nen osaa pur­kaa, toi­nen käyn­nis­tää

8.2.2015 6.34
PekkaLassila

​Ys­tä­vä tie­tä­mät­tään

7.1.2015 6.59
PekkaLassila

​Jou­lu­kort­ti läm­mit­tää miel­tä

10.12.2014 6.53
PekkaLassila

Kun eri­lai­set kat­so­muk­set koh­taa­vat

6.11.2014 6.02
PekkaLassila

​Rak­ki­koi­ran teh­tä­vä

10.10.2014 6.24
PekkaLassila

​Ei lei­ka­ta kei­sa­ril­ta

6.9.2014 7.20
PekkaLassila

Elä­män eväi­tä

3.8.2014 7.05
PekkaLassila

Vä­lil­lä meri tyyn­tyy

5.7.2014 7.26
PekkaLassila

Mitä peu­ku­tan so­mes­sa?

3.5.2014 7.17
PekkaLassila

Mitä toi­mit­ta­ja saa sa­noa?

3.4.2014 9.05
PekkaLassila

Mis­tä on help­po pu­hua?

6.3.2014 10.39
20.1.2022

Me saim­me kat­sel­la hä­nen kirk­kaut­taan, kirk­kaut­ta, jon­ka Isä ai­no­al­le Po­jal­le an­taa.

Joh. 1:14

Viikon kysymys