JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Miksi minä jaksan?

21.10.2015 8.53

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420151021085300

Mi­nul­ta on mo­nes­ti ky­syt­ty, mi­ten minä jak­san. On ky­syt­ty mo­nel­ta eri kan­til­ta: Mi­ten minä jak­san teh­dä töi­tä, kun mi­nul­la on pal­jon lap­sia? Mi­ten minä jak­san ol­la ko­to­na, kun mi­nul­la on niin pal­jon lap­sia? Mi­ten minä jak­san ol­la näin iloi­nen, kun mi­nul­la on niin pal­jon lap­sia?

Olen jos­kus aja­tel­lut, et­tä ky­syi­si­pä joku jos­kus, mi­ten minä jak­san, kun ym­pä­ris­tös­tä tu­lee niin pal­jon ta­ha­ton­ta ja ta­hal­lis­ta­kin ne­ga­tii­vis­sä­vyt­teis­tä kom­ment­tia sii­tä, et­tä mi­nul­la on niin pal­jon lap­sia. Ky­syi­si­pä mi­nul­ta, ei­kä ajat­te­li­si esi­mer­kik­si jon­kin jul­ki­suus­ku­van tai te­at­te­rie­si­tyk­sen mu­kai­ses­ti, mi­ten minä koen tai ajat­te­len. Mut­ta kos­ka har­va on ky­sy­nyt, minä kir­joi­tan sii­tä. Jos joku sat­tui­si tä­män lu­ke­maan.

Kun iha­na esi­koi­sem­me syn­tyi noin kak­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, osa­sin aja­tel­la, et­tä per­heem­me eh­kä kas­vaa. Olin ihan it­se va­paa­eh­toi­ses­ti va­lin­nut, et­tä elän elä­mä­ni sii­nä lu­jas­sa luot­ta­muk­ses­sa, et­tä Ju­ma­la on kai­ken luo­ja ja joh­taa elä­määm­me. Sitä, kuin­ka isok­si per­heem­me kas­vaa, en edes ha­lun­nut tie­tää. Ajat­te­lin sil­loin­kin lap­sel­li­sen luot­ta­vai­ses­ti, et­tä jos meil­le an­ne­taan lap­sia use­am­pi­kin, kyl­lä se rak­kaus kan­taa.

Olen tör­män­nyt aja­tuk­siin ja mie­li­ku­viin, et­tä meil­tä les­ta­di­o­lais­nai­sil­ta puut­tuu kyky aja­tel­la omil­la ai­voil­lam­me omaa pa­ras­tam­me. Et­tä mi­nul­la on niin pal­jon lap­sia, et­ten omaan ajat­te­luun enää ky­ke­ne­kään. Et­tä mi­nut on ai­vo­pes­ty. Et­tä mie­he­ni on mi­nut alis­ta­nut niin, et­ten näe enää omaa pa­ras­ta­ni ja et­tä minä vain luu­len ole­va­ni on­nel­li­nen. Vä­hin­tään­kin olen lap­sel­li­nen ja yk­sin­ker­tai­nen ih­mi­nen.

Näin ei kui­ten­kaan ole: älyk­kyy­so­sa­mää­rä­ni on kel­vol­li­nen, mi­nul­la on aka­tee­mi­nen kou­lu­tus ja pys­tyn jopa käy­mään töis­sä. Olen myös ais­ti­vi­na­ni, et­tä mie­he­ni ai­dos­ti ra­kas­taa mi­nua. Olen huo­man­nut, et­tä hä­nel­le rak­kaus on sa­no­jen li­säk­si pie­niä suu­ria te­ko­ja: aa­mu­puu­ron ja -kah­vin keit­tä­mis­tä, pyy­kin lait­ta­mis­ta, pie­niä hi­pai­su­ja ohi­men­nen. Ei täl­lai­seen elä­mään mah­du alis­ta­mis­ta – ei hen­kis­tä, fyy­sis­tä ei­kä hen­gel­lis­tä­kään. Sel­lai­set väit­tä­mät louk­kaa­vat.

Ve­li­poi­ka­ni oli ker­ran saa­pu­nut töi­hin. Käy­tä­väl­lä oli tul­lut opet­ta­ja­kol­le­goi­ta kak­sin kap­pa­lein vas­taan. Vel­je­ni oli hui­kan­nut iloi­seen tyy­liin­sä hy­vät huo­me­net. Toi­nen näis­tä vas­taan­tu­li­jois­ta oli to­kais­sut: ”En ym­mär­rä, mi­ten voit ai­na ol­la noin hy­väl­lä tuu­lel­la, vaik­ka sul­la on kuu­si las­ta.” Veli oli py­säh­ty­nyt ja ky­sy­nyt täl­tä ih­mi­sel­tä: ”Kuin­ka mon­ta las­ta si­nul­la on?” Vas­taus oli ol­lut, et­tä kak­si. Vel­je­ni oli ky­sy­nyt toi­sen­kin ky­sy­myk­sen: ”Ra­kas­tat­ko sinä näi­tä kah­ta las­ta­si?” Vas­taus oli ol­lut po­si­tii­vi­nen, jol­loin hän oli jat­ka­nut ky­se­ly­ään: ”Voit­ko ker­toa mi­nul­le, et­tä jos si­nul­la oli­si enem­män lap­sia, osai­sit­ko sa­noa, kuin­ka mo­nen­nen lap­sen koh­dal­la si­nun rak­kau­te­si oli­si lop­pu­nut? ” Vas­taus oli hil­jai­suus.

Kun nyt yh­dek­sän lap­sen äi­ti­nä mie­tin tuo­ta Vesa-vel­je­ni ky­sy­mys­tä, voin ilok­se­ni huo­ma­ta, et­tei rak­kaus mi­hin­kään lopu. Se vain li­sään­tyy, kun sitä saa. Yhä uu­del­leen, kun olen saa­nut vas­ta­syn­ty­neen sy­lii­ni, olen aja­tel­lut sitä val­ta­vaa rak­kau­den mää­rää, mikä sii­hen pie­neen pa­ket­tiin on la­dat­tu. Ko­to­na kaik­ki odot­ta­vat uut­ta tu­li­jaa. Maa­il­man hel­lyt­tä­vim­mäl­tä näyt­tää se, kun omas­ta mie­les­tään maa­il­man mur­jo­ma mur­ro­si­käi­nen tu­lee kou­lus­ta ja työn­tää en­sim­mäi­se­nä pään­sä nuk­ku­van vau­van kop­paan, nuuh­kai­see ja ta­put­taa, ja vas­ta sit­ten huo­mi­oi – jos huo­mi­oi – muut per­heen­jä­se­net. Pu­hu­mat­ta­kaan sii­tä ti­lan­tees­ta, kun isä saa­puu työ­päi­vän jäl­keen ko­tiin, pol­vis­tuu pie­nen lap­sen eteen ja la­taa ak­kun­sa muu­ta­man mi­nuu­tin vau­van­tuok­su­hoi­dol­la.

Vä­syt­tää­hän se vä­lil­lä. On aa­mu­ja, jol­loin pi­täi­si eh­tiä töi­hin, mut­ta kak­si­vuo­ti­as saa rai­va­rin, nel­jä­vuo­ti­as he­pu­lin, kah­dek­san­vuo­ti­as kum­mal­li­sen it­ku­koh­tauk­sen, kym­me­nen­vuo­ti­aal­la on tak­ki hu­kas­sa ja mur­ro­si­käi­sel­lä tu­lu­ku­tus­päi­vä. Mut­ta so­pi­nee epäil­lä, et­tä kaik­kia mei­tä vä­syt­tää jos­kus oma elä­mäm­me, oli sii­nä lap­sia enem­män tai vä­hem­män tai ei ol­len­kaan. Ajat­te­len mie­luum­min niin, et­tä se, mi­ten ko­em­me elä­mäm­me ja mi­ten sii­hen asen­noi­dum­me, on enem­män vai­kut­ta­va te­ki­jä. It­se ajat­te­len ja luo­tan sii­hen, et­tä Ju­ma­la isol­la käm­me­nel­lään kul­jet­taa hul­lun­myl­lyis­tä elä­määm­me koh­ti tar­koit­ta­maan­sa suun­taa. Sii­nä on rau­hal­lis­ta ol­la.

Mi­nua loh­dut­taa, et­tä eten­kin sil­loin kun vä­syt­tää, on ym­pä­ril­lä ih­mi­siä, joil­le asia on tut­tu. Saa ver­tais­tu­kea. Ver­tais­tu­kea par­haim­mil­laan on se, kun minä pie­nen vau­va­ni kans­sa olen ko­tiu­tu­nut, saa­puu ko­tiim­me nai­sia: iloi­sia, su­rul­li­sia, vä­sy­nei­tä, vir­kei­tä, on­nis­tu­nei­ta, epä­on­nis­tu­nei­ta, iso­ää­ni­siä ja hil­jai­sia nai­sia kan­ta­muk­si­neen. Sy­lin täy­del­tä ko­tiim­me kan­ne­taan lei­von­nai­sia ja lah­jo­ja, mut­ta en­nen kaik­kea rak­kaut­ta. Ei­vät ne kysy, mon­ta­ko teil­lä nyt on tai mi­ten sinä jak­sat. Tai ky­sy­vät ne, mut­ta ky­sy­vät rak­kau­del­la.

Nyt joku eh­kä ajat­te­lee, et­tä tämä on var­maan nii­tä ta­pauk­sia, jon­ka elä­mä on jos­ta­kin kum­man syys­tä help­poa. Voin vas­ta­ta, et­tä ei ole. Vii­mei­sen vii­den vuo­den ai­ka­na olen ko­ke­nut sel­lai­sia ajal­li­sia ko­et­te­le­muk­sia, et­tä vä­lil­lä on tun­tu­nut sil­tä, et­tä pää­ni ei kes­tä, saa­ti sit­ten us­ko­ni hy­vään ja ar­mol­li­seen Ju­ma­laan. Kun lä­hel­lä on kuo­le­maa ja va­ka­via on­net­to­muuk­sia, voi kai sa­noa, et­tä elä­mäs­sä on kuor­maa tois­ten­kin kan­net­ta­vak­si.

Kun elä­mäs­tä vai­keis­sa ti­lan­teis­sa kar­si­taan kaik­ki tur­ha, jäl­jel­le jää rak­kaus: rak­kaus kai­ken luo­jaan ja yl­lä­pi­tä­jään, mut­ta myös omaan per­hee­seen ja ys­tä­viin. 18-vuo­ti­as tyt­tä­re­ni loh­dut­ti mi­nua yh­te­nä to­del­li­sen toi­vot­to­muu­den päi­vä­nä ja sa­noi, et­tä kes­ki­ty äi­ti saat­ta­maan oma elä­mä­si kun­toon ja an­na ol­la nii­den asi­oi­den, jo­hon et pys­ty it­se vai­kut­ta­maan. Ajat­te­lin sil­loin, et­tä mi­nua on suu­res­ti siu­nat­tu iha­nil­la lap­sil­la. Et­tä niis­tä pie­nis­tä, työ­läis­tä­kin hoi­det­ta­vis­ta lap­sis­ta kas­vaa mi­nua tu­ke­via, ajat­te­le­vai­sia ai­kui­sia.

Eten­kin sil­loin kun vä­syt­tää, minä ai­na mie­tin omaa mies­tä­ni, si­sa­ruk­si­a­ni ja hei­dän puo­li­soi­taan ja sitä, mil­lai­nen voi­ma­va­ra heis­sä on. Juu­ri sil­loin kun vä­syt­tää ja las­ten tu­le­vai­suus pe­lot­taa, mi­nua rau­hoit­taa, et­tä mei­dän­kin lap­sil­la on Ju­ma­la ja toi­sen­sa.

Sik­si minä jak­san.

Sirk­ka Leh­to

Päivämiehen Vierasblogi
Päivämiehen verkkolehden vierasblogissa julkaistaan yksittäisiä tekstejä kirjoittajilta, joilla ei ole omaa blogia lehdessämme. Lukijat voivat tarjota tekstejään julkaistavaksi vierasblogiin.
Päivämiehen Vierasblogi

Yksinäisyyttä ja ystävyyttä

14.2.2024 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Miltä joulun pitäisi tuntua?

23.12.2023 7.00
Päivämiehen Vierasblogi

Kerjäläinen koskettaa

12.12.2023 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

"Sen liekkiin anna kirkkaus ja tulta elävää"

7.12.2023 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Lahja

3.12.2023 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Ovatko seurat sinulle tärkeät?

22.11.2023 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Sankariainesta

12.11.2023 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Tässä joukossa haluan kulkea

22.10.2023 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Sateenkaareen sisältyy lupaus, mutta ei lupaa syntiin

17.10.2023 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Vain vastaanotettu apu auttaa

4.10.2023 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Nuoren viesti ystävälleen:

"Toivon, että pääsisit eroon syntielämästä ja pysyisit uskomassa"

27.9.2023 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Kahvilla

20.7.2023 6.50
Päivämiehen Vierasblogi

Kasvissyöjänä Suviseuroissa

15.7.2023 7.00
Päivämiehen Vierasblogi

Keskikesän kohokohta etänä

5.7.2023 10.05
Päivämiehen Vierasblogi

Yksinäisenä ja toisten ympäröimänä uskovaisten enkelsaatossa – kaikki samalla matkalla

5.5.2023 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Olemme matkalla valoa kohti

1.4.2023 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Taivaan Isän huolikorjaamo

17.2.2023 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Matka Keniaan

9.1.2023 12.00
Päivämiehen Vierasblogi

Joulumuistoja lapsuudesta

26.12.2022 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Koulun joulu

22.12.2022 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Joulurauhan julistus, enkelten laulun jälkikaikua

12.12.2022 8.15
Päivämiehen Vierasblogi

Mummolan haju

11.11.2022 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Kaikki rakkaamme ovat lahjaasi

5.11.2022 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

”Huomenta kanat!”

22.10.2022 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

”Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut”

31.8.2022 7.00
Päivämiehen Vierasblogi

"Tuli haluni kirjoittaa"

11.8.2022 9.40
Päivämiehen Vierasblogi

Ensimmäiset Suviseurat yksin

6.8.2022 7.30
Päivämiehen Vierasblogi

"Rakas Taivaan Isä, varjele meidät kaikki uskomassa" – Rippikoulun leiriohjaajan ajatuksia

14.7.2022 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Vievätkö valintani lähemmäksi Jumalaa vai kauemmas Jumalasta?

7.7.2022 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Yksin uskovaisten nuorten keskellä

8.6.2022 9.00
Päivämiehen Vierasblogi

Matkalta löytyy kaikki tarvittava

27.3.2022 7.00
Päivämiehen Vierasblogi

Jaksanko luottaa?

9.3.2022 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Tarvitsemme tässä ajassa lähimmäisenrakkautta

2.2.2022 7.00
Päivämiehen Vierasblogi

"Soit, Herra, lapsen meidän perheeseemme"

7.1.2022 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Paimenet pelaavat puhelimilla ja enkeli seilaa somessa

22.12.2021 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Valoja pimeässä

2.10.2021 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Erilainen mutta täydellinen

30.6.2021 9.15
Päivämiehen Vierasblogi

Sisäinen lapsi ja minä

28.5.2021 7.05
Päivämiehen Vierasblogi

Hoitava taide

28.3.2021 7.05
Päivämiehen Vierasblogi

Haavojen hoitoa

26.3.2021 7.05
Päivämiehen Vierasblogi

Arvokas omana itsenäni

17.3.2021 7.05
Päivämiehen Vierasblogi

Pilvinen päivä

2.3.2021 7.05
Päivämiehen Vierasblogi

Näkymättömästä näkyväksi

4.2.2021 13.00
Päivämiehen Vierasblogi

Kämppäkaverina metsäeläkeläinen

9.12.2020 6.05
Päivämiehen Vierasblogi

Ongella ei ole ongelmia

1.9.2020 6.15
Päivämiehen Vierasblogi

Lohdutus

3.8.2020 6.25
Päivämiehen Vierasblogi

Erään pornoriippuvaisen tarina

22.7.2020 6.50
Päivämiehen Vierasblogi

Pysähdytään myös hymyjen kohdalle

8.7.2020 6.45
Päivämiehen Vierasblogi

Rasismia uskovaisten keskellä?

12.6.2020 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Thoughts during coronavirus quarantine in the United States – Koronaviruskaranteenin aikaisia ajatuksia Yhdysvalloista

15.5.2020 6.25
Päivämiehen Vierasblogi

Iloinen sydän pitää ihmisen terveenä – Sananlaskuja ja karanteenia

12.5.2020 6.55
Päivämiehen Vierasblogi

Et kulje yksin

9.4.2020 6.15
Päivämiehen Vierasblogi

Huolenpito auttaa epävarmuuden keskellä

21.3.2020 6.50
Päivämiehen Vierasblogi

Joulu, tulethan

23.12.2019 6.16
Päivämiehen Vierasblogi

Tunnetaitoja vuorovaikutukseen

12.12.2019 6.28
Päivämiehen Vierasblogi

Joulutähdet

8.12.2019 6.24
Päivämiehen Vierasblogi

Isän kanssa

2.12.2019 9.09
Päivämiehen Vierasblogi

Johdatuksessa

24.11.2019 6.44
Päivämiehen Vierasblogi

Yksinäisyys suuren joukon keskellä

16.11.2019 6.08
Päivämiehen Vierasblogi

Näkymätön vaiva

26.10.2019 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Oletko raskaana, taas?

23.10.2019 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Terveyshaasteet matkakumppanina

12.10.2019 6.49
Päivämiehen Vierasblogi

Vaellusreissulla Itävallan Alpeilla

30.9.2019 13.07
Päivämiehen Vierasblogi

Vuosi sitten se alkoi

25.8.2019 6.00
Päivämiehen Vierasblogi

Sosiaalisuuden liika-annostusta

6.8.2019 6.28
Päivämiehen Vierasblogi

Turvapaikkana Jumalan valtakunta

2.8.2019 6.05
Päivämiehen Vierasblogi

Terveisiä Monticellon suviseuroista!

12.7.2019 6.23
Päivämiehen Vierasblogi

Havaintoja Suviseuroista

9.7.2019 6.48
Päivämiehen Vierasblogi

Sinkkuna Suviseuroissa

5.7.2019 6.41
Päivämiehen Vierasblogi

Liikkuva lomakoti

27.6.2019 6.31
Päivämiehen Vierasblogi

Ikävä toista ihmistä

17.6.2019 8.38
Päivämiehen Vierasblogi

Kuka sinä tunnet olevasi?

10.5.2019 6.02
Päivämiehen Vierasblogi

Alvar löysi turvan kirjassa Minne Taivaan Isä meni?

21.4.2019 6.25
Päivämiehen Vierasblogi

Suviseuroja ja saattajia

28.3.2019 6.13
Päivämiehen Vierasblogi

Voimavarahetkiä

25.11.2018 6.46
Päivämiehen Vierasblogi

Luopumisen varjo, Jumalan lohdutus

3.11.2018 6.49
Päivämiehen Vierasblogi

Erilainen opiskelija – tavallinen isä

28.10.2018 6.52
Päivämiehen Vierasblogi

Suurissa pienissä seuroissa

22.10.2018 6.09
Päivämiehen Vierasblogi

Kymmenen vuotta armosta uskomassa

16.10.2018 6.44
Päivämiehen Vierasblogi

Arvostamalla vai arvostelemalla

8.10.2018 9.05
Päivämiehen Vierasblogi

Avaimet

2.10.2018 6.49
Päivämiehen Vierasblogi

Lasteni kokemukset tekivät surulliseksi

26.9.2018 6.02
Päivämiehen Vierasblogi

Perheilyä kesän suurissa seuroissa

30.7.2018 6.26
Päivämiehen Vierasblogi

Jumalan terve ja tervetuloa!

20.7.2018 9.17
Päivämiehen Vierasblogi

Niin kuin lintu sineen taivaan

6.6.2018 6.22
Päivämiehen Vierasblogi

Suviseuramuistoja

29.5.2018 6.21
Päivämiehen Vierasblogi

Syntymäpäivälahja vaimolleni

12.12.2017 6.28
Päivämiehen Vierasblogi

Elämän uutta merkitystä etsimässä

8.12.2017 6.30
Päivämiehen Vierasblogi

Tarvitsen muita ihmisiä

24.11.2017 6.56
Päivämiehen Vierasblogi

Ystäväksi kaukaa tulleelle lapselle?

27.10.2017 6.47
Päivämiehen Vierasblogi

Taivaan Isän lahja

21.10.2017 6.11
Päivämiehen Vierasblogi

Savea muovaamassa

15.10.2017 6.55
Päivämiehen Vierasblogi

Sanoja sinulle ja itselleni

11.10.2017 6.10
Päivämiehen Vierasblogi

Kulttuurien eroja ja elämyksiä pohjolan hiljaisuudessa

3.10.2017 6.30
Päivämiehen Vierasblogi

Imetysdementiaako?

3.9.2017 8.29
Päivämiehen Vierasblogi

Tuokio

30.8.2017 6.43
Päivämiehen Vierasblogi

Jahtikamppeet esille

12.8.2017 11.25
Päivämiehen Vierasblogi

Iloinen maalari

3.8.2017 14.00
Päivämiehen Vierasblogi

Kyttäämistä vai välittämistä?

23.6.2017 6.42
Päivämiehen Vierasblogi

Koti

23.5.2017 6.27
Päivämiehen Vierasblogi

Sairastuimme hometalossa

15.5.2017 6.56
Päivämiehen Vierasblogi

Luonto lähellä sydäntä

4.4.2017 9.27
Päivämiehen Vierasblogi

Kaikki on ilon puolella

16.3.2017 6.09
Päivämiehen Vierasblogi

Jumala tietää kipuni

11.2.2017 6.15
Päivämiehen Vierasblogi

Puhutaanko uskonasioista?

3.2.2017 6.24
Päivämiehen Vierasblogi

Kodikas joululeiri Tampereella

19.12.2016 6.55
Päivämiehen Vierasblogi

Sairaalareissuja, uupumusta ja armollisuutta

26.11.2016 6.26
Päivämiehen Vierasblogi

Luterilaisuus kulttuurissamme

18.11.2016 6.03
Päivämiehen Vierasblogi

Tuhlaajapojan kotiinpaluu

8.10.2016 6.29
Päivämiehen Vierasblogi

Keskenmenosta jäi haikeus

27.9.2016 6.20
Päivämiehen Vierasblogi

Et ole yksin

21.9.2016 6.15
Päivämiehen Vierasblogi

Aikaa kuuntelemiselle

16.8.2016 6.17
Päivämiehen Vierasblogi

Arkiuskoa

28.7.2016 6.57
Päivämiehen Vierasblogi

Nyt kohti taivasta katselen

10.7.2016 7.13
Päivämiehen Vierasblogi

Kun Jumala pysäytti

6.7.2016 6.31
Päivämiehen Vierasblogi

Kun minulla on kylmä, sen sydän säteilee lämpöä

30.5.2016 6.43
Päivämiehen Vierasblogi

Turvana ystävät ja ikiaikojen Jumala

21.5.2016 7.04
Päivämiehen Vierasblogi

Sinä osoitit minulle askeleet

17.4.2016 7.15
Päivämiehen Vierasblogi

Luomista ja jalostamista

4.4.2016 6.51
Päivämiehen Vierasblogi

Kun vakka kantensa valitsi

6.3.2016 7.00
Päivämiehen Vierasblogi

Elämäni ei ole pelkkää etsimistä

19.2.2016 6.30
Päivämiehen Vierasblogi

Tallin ovi on vielä auki

6.2.2016 6.30
Päivämiehen Vierasblogi

Huomispäivää tunne en

27.1.2016 7.00
Päivämiehen Vierasblogi

Ei kaikesta tarvitse huolehtia

10.1.2016 6.57
Päivämiehen Vierasblogi

Joulu Afrikassa

25.12.2015 6.35
Päivämiehen Vierasblogi

Kotini taivaassa ihana on

31.10.2015 6.33
Päivämiehen Vierasblogi

Kohti aurinkoa

27.10.2015 6.55
Päivämiehen Vierasblogi

Tiedättekö sen kodin?

16.9.2015 7.14
Päivämiehen Vierasblogi

Kaksitoista suuta ja kaksikymmentäneljä korvaa

14.9.2015 7.08
Päivämiehen Vierasblogi

Pieni poika ja hänen isänsä

15.8.2015 7.13
Päivämiehen Vierasblogi

Ei kenenkään äiti

28.7.2015 6.39
Päivämiehen Vierasblogi

Radiokesäseurat

24.7.2015 6.36
Päivämiehen Vierasblogi

Pienen pojan suviseurapainajainen

24.6.2015 6.30
21.2.2024

Koska Jeesus on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan. Hepr. 2:18

Viikon kysymys